Valo on taas voittanut pimeän ajan täällä Pohjolassa ja on niin kirkkaan aurinkoista tänään. Eilen otin kuvia ja laitoin Facebookkiinkin otoksia kevään merkeistä: leskenlehdistä, ensimmäisestä sinivuokonkukasta, pajunkissoista ja isoista joutsen- ja hanhiparvista pelloilla. Talvi oli tosiaan hyvin leuto, mutta saa nähdä tuleeko kylvöaika kuitenkaan olemaan mitenkään normaalia aikaisemmin. Nyt on +7 C ja vähän myöhemmin olen lähdössä kävelylle kevätilmaa haistelemaan.
Maaliskuu on mennyt tähän asti ihan hyvin. Jopa remonttiajatukset ovat tässä kuussa taas aktivoituneet. Maaliskuun alkupuolella kävi eräs vanhojen talojen kuntokartoituksia ja remonttisuunnitteluja tekevä henkilö parin tunnin asiantuntijakäynnillä. En nyt tiedä sanoiko hän edes kovinkaan paljon sellaista, mitä en olisi jo varsinaisesti tiennyt, mutta kuitenkin hänen käyntinsä oli taas jonkinlainen sysäys jatkolle. Tämän jälkeen eräs tuttuni (eläkkeellä oleva rakennusinsinööri) kävi juttelemassa aiheesta ja teki suunnitelmapiirroksen kylpyhuoneesta. Ehkä tässä ajan kuluessa on ainakin selvinnyt se, että remonttia pitää suunnitella ja toteuttaa pienissä osissa. Alussa ajattelin tyyliin, että ”kaikki uusiksi kerralla” ja sitten kokonaisuus oli kuitenkin minulle aivan liian iso hahmotettavaksi, suunniteltavaksi jne. Nyt ajatus on enemmänkin niin että pala kerrallaan ja että jos edes sauna ja kylpyhuoneen saisi tehtyä, niin se olisi jo paljon.
Hassujen ajatusten osastossa on yksi juttu, mitä olen myös miettinyt remonttiin liittyen. Että jos joskus maatilalle tulisikin ikäihmisten perhehoitoa. Niin sitten ainakin pitäisi wc-tilojen olla helposti saavutettavissa. Toinen vessa on ihan hyvä nykyisellään, mutta toinen ei ja tämä toisen vessan sijainti on koko ajan ollut suunnittelussa ”kantona kaskessa” (oli vanhuksia tai ei). Mikään ratkaisu toiselle vessalle ei ole tuntunut hyvältä. Nyt sitten maaliskuun alussa, kun se remppasuunnittelija oli käymässä, niin siskoni heittikin siinä keskusteluissa yhtäkkiä oikein oivan ja uuden idean vessan sijainnille. Ja jotenkin sen jälkeen suunnittelu on taas voinut jatkua. Ideaan kuuluu myös uuden oven tekeminen yhden seinän läpi ja se nyt on sitten se, mikä edelleen vähän mietityttää että onko liian radikaalia ja tarpeellista vai ei.
Tämmöinen vanhan talon edes lievä uudelleen järjestely ei ole yhtään helppoa. Ja kun kaikki suihku-, sauna- ja wc-tilat ovat nytkin sellaisia, että ne on jälkeenpäin rakennettu. Alkuperäisessä talossa on tietysti ollut ulkohuussit ja ulkosauna. Aikojen saatossa taloa on jatkettu kahteen otteeseen. Lisäksi rakennus on jossain kohtaa ”jaettu kahtia” eli sinne on tehty toinenkin keittiö. On siis iso talo, mutta kaksi pientä keittiötä, saunatilat rakennettuna yhteen makuuhuoneeseen ja sitten pari vessaa lisättynä. Talon muoto on pitkä ja kapea eli hyvin käytävämäinen. Oli ihan kiva siis kuulla ulkopuolisen remonttisuunnittelelijakin mielipiteenä se, että pienienkään muutosten suunnittelu ei ole ihan helppoa tässä kohteessa. Lisäksi joissakin kohtaa hän sanoi, että pitää ensin avata seinät ja katsoa mitä alta löytyy ja sitten vasta näkee mitä voi tehdä.
Maaliskuusta tuli muutosten aloittamisen kuukausi myös siinä suhteessa, että siinä uskovien yhteydessä, jossa eniten käyn, ilmoitettiin myös syksyllä tulevista henkilömuutoksista. Ihan mielenkiintoinen tämä kuvio ja toivottavasti Jumala käyttää herätyksen välikappaleena näitäkin juttuja, mitä Hän tässä on tekemässä. Mutta kuvio on myös rukousaihe. Itse olen myös tähän muutoskuvioon liittyen miettinyt ja rukoillut että voisiko muutosten myötä tulla myös jotakin muutosta siihen raamattupiiriin, jota olen vetänyt kohta 8,5 vuotta. Jumalalle olen puhunut että kaipaisin jotakin uutta ja tuoretta ylipäänsä elämään. Ja että voisiko tuohon raamattupiirikuvioon tulla jotakin muutosta, kun sellaista nyt niin kaipaisin. Niin nähtäväksi jää sitten, mitä siinä asiassa tapahtuu. En haluaisi mitenkään ”lyödä hanskoja naulaan”(tai no, ehkä jossain määrin haluaisinkin..), mutta jotakin muutoksen kaipuuta on nyt kovasti ilmassa raamattupiirin suhteen ja ehkä nämä syksyn henkilövaihdoksetkin voivat olla osa tätä kuviota.
Remontti- ja muiden ajatusten lisäksi maaliskuun juttuja ovat olleet esimerkiksi harjoituspuheen pitäminen puhumiseen keskittyvällä raamattukurssilla. Ihan kiva, että se on nyt ohi ja muutenkin kurssia ei ole enää kovinkaan paljon jäljellä. Tässä kuussa tuli toki taas yksi vuosi mittariin lisää ja siihen liittyi jotain pieniä kivoja juttuja. Kuntosalille olen vaivautunut yleensä kerran viikossa ja ensi viikon jälkeen jäsenyys jo loppuukin. Sitten vielä lisänä on ollut vaikka se vesivahinkomökkiin liittyvät asiat.
Niin onhan näitä kaikkia arjen asioita ihan riittävästi. Mutta onneksi saa aina rukoilla Jumalan johdatusta kaikkeen. Toki myös toivon, etteivät nämä arjen asiat veisi huomiota pois Herrasta ja Hänen palveluksestaan (ja tajusin juuri, että en edes muistanut rukoilla, kun aloitin tätä kirjoitusta, oi voi L). Toisaalta sitten taas on ihan riippuvainen Jumalasta kaikissa arjenkin asioissa. Niin tämmöisiä kuulumisia ja tietysti vielä muutakin, mutta tässä nyt jotakin päällimmäistä.
”Pitäkää varanne, ettei päihtymys ja juopottelu eivätkä maalliset murheet raskauta teidän sydäntänne, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta, niin kuin ansa.” (Luuk. 21:34)
