Vilnan TV-torni

Juttua vielä Liettuan matkasta elokuulta. Viimeisenä matkapäivänä kävimme ystäväni kanssa katsomassa Vilnan näkyvintä nähtävyyttä eli TV-tornia. Teevee-torni on kokonaisuudessaan 326 metriä korkea eli korkeampi kuin Eiffel-torni, mutta sen korkeus johtuu suurimmaksi osaksi antennista. Näköalatasanne on 165 metrin korkeudessa.

Minua jotenkin puhutteli kokonaisuudessaan matka tuolle tornille. Siinä oli taas sitä vertauskuvallisuutta:

Torni oli useampia kilometrejä kaupungin ulkopuolella, mutta se näkyi kaupungin keskustaan asti. Päästäkseen tornin luo, piti lähteä pois kaupungista. Koin, että tornin luo menemisessä oli jotakin samanlaista kuin ihmisen menemisessä Jumalan luo. Tuli halu ja tarve lähteä katsomaan jotakin mikä on itseä suurempaa ja antaa uuden näkökulman elämään. Mutta päästäkseen sinne, piti ensin lähteä pois kaupungista sekä pois niiden lukuisten kirkkorakennusten ja pyhimysten kuvien luota, joita kaupunki oli täynnänsä. Kulku oli suunnattava uusille alueille, vähän uskonnollisten ja maallisten valtavirtojen ulottumattomiin.

Kaupungin uskonnollista krääsää.

Johdinauto jolla menimme, ei pysähtynyt tornin juureen, vaan jätti ehkä kilometrin päähän tornista. Meillä ei ollut karttaa, mutta torni kyllä näkyi ja sitä kohti oli helppo suunnistaa. Mitä lähemmäksi tornia tuli, sitä suuremmaksi se tuli. Sekin oli puhuttelevaa siinä mielessä että monet ihmiset, jotka ovat vielä siellä ”kaupungissa” näkevät Jumalan hyvin pienenä. Vaan mitä lähemmäksi Häntä tulee, sitä suuremmaksi Hänet ymmärtää.

Torni kauempaa.

Kuljimme läpi kerrostalojen pihojen, markkinapaikkojen ja katuja pitkin. Jotenkin se kuvasi jokaisen ihmisen omaa henkilökohtaista vaellusta Jumalan luo. Ja toisaalta niitä houkutuksiakin, jotka olisivat voineet estää perillepääsyn, jos vaikka markkinat olisivat kiinnostaneet enemmän kuin tornille pääsy.

Maalliset murheet ja houkutukset.

Sitten oltiin jo aivan tornin lähellä ja sen suuruus oli silmiemme edessä. Vaan oltiinkin vähän ymmällään. Ei meinattu ensin ollenkaan nähdä, mistä torniin mennään sisään! Yritettiin etsiä reittiä, mutta tuntui olevan vain aitaa edessä.

Torni suurena edessä.

Lopulta selvisi reitti, joka johti ovelle. Oli niin puhuttelevaa että tuohon isoon torniin pääsi vain pienestä ovesta. Mistään muualta ei ollut asiaa kuin ovesta! Ja Jumalan tuntemiseen ei ole mahdollisuuksia päästä muuten kuin Jeesus-ovesta. Jeesus sanoo itsestään: ”minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu”. (Joh. 10:9). Ja että ”kukaan ei tule Isän tykö muuton kuin minun kauttani”. Moni voi luulla, että on löytänyt Jumalan jos on tullut ”tornin lähelle”. Että palvoo ja kumartaa tuota ulkokuorta. Mutta se ei riitä pelastumiseen. Jumalan luo pääsee vain ”ahtaasta portista”. Tunnustamalla syntisyytensä ovella Jeesukselle ja ymmärtämällä, ettei sisälle ole omin ansioin mitään asiaa.

Ovi.

Sisällä tornissa piti maksaa pääsymaksu, jotta pääsisi hissillä ylös katsomaan maailmaa toisesta näkökulmasta. Ihminenkin pääsee näkemään asioita uudelleen, kun niitä saa katsoa synnit anteeksi saatuina. Pääsylippu tähän uuteen elämään on maksettu sellaiselta, joka haluaa Jeesus-ovesta sisälle tulla. Jumalan läsnäolon pääsylippu on Jeesuksen ristillä vuodattama uhriveri syntien tähden ja sillä veripääsylipulla pääsee Jumalan luo. Ilman tuota pääsylippua ei voi päästä ylös.

Tornista oli aivan upeat maisemat Vilnan kaupungin ylle ja maaseudulle. Sieltä todella näkin asiat eri näkökulmasta ja monet kaupungissa suurilta vaikuttavat asiat oli tästä näkökulmasta hyvin pieniä. Jotenkin ymmärsi miten pieniä maalliset asiat ovatkaan ja miten uusia näköaloja Jumala voi tosiaan elämään antaa.

Tornissa käyminen oli ehdottomasti käymisen arvoista ja siellä olisi voinut olla vaikka kuinka kauan. Mutta ylhäällä ei saanut ottaa kuvia. Jälkeenpäin en ole voinut näyttää kellekään niitä maisemia, joita tornista näin. Vähän sama juttu on siinäkin, kun ihminen on Jumalan seurassa. En mitenkään voi todistaa kellekään, millaista on elää Jumalan yhteydessä tai tarkoin selittää millaiselta maailma näyttää, kun Jumala antaa elämään uudet näköalat. Kun en edes pysty kertomaan niitä näköaloja, jotka todella konkreettisesti avautuivat sieltä tornista, kuinka sitten sitä, millaista on elää Jumalan lapsena. Ei sitä voi ymmärtä, ellei itse koe. Mutta jokaisella on lupa tulla siitä samasta Jeesus-ovesta sisään päästäkseen ylös elämän uusiin näköaloihin. :)