Poikkeuksellisesti kirjoitan nyt keskellä viikkoa. Ja tästä
tuskin tulee kovin syvällinen kirjoitus, asiapäivitys varmaan enemmän. Mutta
viikonloppuisin on nyt toimintaa, niin ei ehdi silloin kirjoittaa.
Toukokuu on ollut poikkeuksellinen jo säidenkin puolesta.
Yhtään ei näy vielä koivuissa hiirenkorvia ja tällä viikolla on useampana
päivänä tullut ajoittain lumisadetta ja rakeita. Päivämaksimi oli tänäänkin 5
astetta. Peltotyöt ovat aivan alkutekijöissä, kyntöä on vähän päästy alkamaan,
mutta aurojen kanssa on ollut ongelmia. Vaan ei näissä asioissa nyt mitään
hätää ole, lähinnä vain tilannepäivitystä, että kylmä on kevät ja peltotyötkin
myöhäisessä aikataulussa. (Vaikka olihan tuossa viime viikolla jo ihan
lämpimiäkin päiviä.)
Minulla on nyt kuitenkin ollut aika paljon taas ihan muut
mielessä kuin kevättyöt. Tai sanotaan, että sopivasti muutakin niiden ohella.
Vaikuttaa olevan taas kansainvälisen toukokuun aika. Tänä vuonna minulla on
toukokuussa tapaamisia kaukaa tulleen ystäväni kanssa. On tosi
kiva tavata ja jutella pitkästä aikaa (16 vuoden jälkeen) ja olen myös aidosti hyvin
kiinnostunut ja innostunut hänen kotimaastaan.
Samaan aikaan tämän vanhan tutun kanssa Suomessa pyörii myös
toukokuussa usein lähikaupungissa vieraileva lähetystyöntekijäpariskunta
Intiasta. Heitäkin jo lyhyesti tapasin ja ensi viikolla näen vielä lisää. Ja
sitten loppukuusta olisi tiedossa juutalaisiin liittyvä viikonloppu.
En voi sille mitään, että jotenkin nämä kansainväliset
kuviot aina vähän niin kuin herättävät minut eloon. Tulee sellainen olo, että
jos omassa elämässä vielä joskus voisi olla joku selkeämpi toimenkuva, missä
kansanvälisyys voisi olla osa elämää. Näitä aaltoja on tullut ja sitten taas
mennyt. Pitkiä hiljaisia aikoja omissa Herran prosesseissa ja sitten joku
toimintapläjäyksen aika, jonka jälkeen olen taas jo ollut väsynyt ja kaivannut
hiljaisia aikoja. Nyt on tällaisen semi aktiivisen toukokuun aikaa.
Jos haluat ja koet, niin rukoile tämän Suomessa toukokuun
ajan vierailevan ystäväni puolesta, että tällä ajalla voisi olla positiivista
iankaikkisuusmerkitystä hänelle itselleen ja hänen kansalleen. Että tässä
toukokuussa voisi tulla myös hänen elämäänsä Jumalan Sanan kylvöä, joka
kantaisi vielä hedelmää Jumalan valtakuntaan. ”Ja minunkin puolestani, että
minulle, kun avaan suuni, annettaisiin oikeat sanat julistaakseni rohkeasti
evankeliumin salaisuutta.” (Ef. 6:19)
Kananen toukokuun rakeissa.