Vuodesta jo kolmasosa takana ja kevät on käsillä. Olisikohan eilinen lumisade ollut talven viimeinen vai vieläköhän tulee maa valkoiseksi..? Valon määrään pitää melkein totutella, kun päivä on taas niin pitkä jo nyt. Kuukauden päästä voivat kylvötyöt olla jo käynnissä. Ihan vielä en ole henkisesti valmis siihen..
Maaliskuu meni ihan mukavasti ja Ruotsin matka toi pientä vaihtelua, kun pitkästä aikaa olikin vähän erilainen viikonloppu. Meno- ja tulomatkat menivät laivassa valvoessa, kun en vaan saa unta tuollaisissa paikoissa, vaikka meno olikin ihan tasaista. Perillä sentään yksi yö meni hyvin ja oli oikein siunattua olla yhdessä Sanan ja rukouksen äärellä ruotsinsuomalaisten tuttujen kanssa. Jumala yllätti matkassa siten, että vaikka minun ei etukäteen ollut tarkoitus puhua siellä mitään, pidin sitten kuitenkin pienen puheenvuoron. Tuon puheen aihe oli henkilökohtainen kertomukseni siitä, miten ja millaisten vaiheitten kautta Jumala johdatti minut eroamaan ev. lut. kirkosta 20 vuotta sitten. Olen välillä jo melkein unohtanut koko asian, eikä se ole minulla mitenkään pinnalla ja nyt sitten tuntui, että Jumala nostikin sen aiheeksi, jonka sai tuolla sille pienelle kokoontuneelle porukalle kertoa. Ehkä aihe on nyt joillekin ajankohtaisen mietinnän asiana, kun Suomen piispainkokous antoi maaliskuussa esityksensä avioliittokäsityksen muuttamisesta kirkossa. Lisäksi kuulijoista monet kuuluvat Ruotsin ev. lut. kirkkoon, jossa Raamatusta luopuminen on ollut vuosia jo paljon Suomea pidemmällä. Kohderyhmä oli siis vielä eri kuin se, että olisi puhunut Suomessa asuville.
Viimeksi kirjoittelin, että korva vaivaa edelleen. Nyt voisin sanoa, että se ei enää vaivaa. Kiitos Jumalalle! Viimeinen vajaa kuukausi on ollut oikein hyvä, eikä tukkoista oloa ole enää ollut. Tinnitusta on edelleen, mutta olen todella kiitollinen, että vaiva on joko kokonaan pois tai sitten niin pieni, ettei se häiritse.
Tammikuussa puolestaan kerroin, että syksykaudella olikin tullut yllättävän helposti ja huomaamatta 6 kiloa painoa lisää ihan tuosta vain. Keväällä olen yrittänyt karistaa näitä kiloja, mutta se ei todellakaan ole tapahtunut helposti ja huomaamatta. Tai siis ei ole tapahtunut juuri ollenkaan. Pari kiloa lähti ja sitten onkin ollut hyvin vaikea saada enää yhtään enempää lähtemään. Mutta positiivinen puoli on ollut se, että laihdutusyritykset saivat kuitenkin innostuttua liikkumaan vähän enemmän. Olen kävellyt enemmän kuin aiemmin ja käynyt yhdessä uudessa jumpassa kerran viikossa. Näitä tuskin olisi tapahtunut ilman painonnousua. Että ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin, voisi tästä asiasta sanoa. Toki toivon, että paino voisi vielä lähteä laskusuuntaan, mutta hankalalta vaikuttaa, kun tekee mieli syödäkin J
Kaikenlaista toimintaa on kevät tuonut tullessaan. Yksi puuha olisi taas seuraavan ”aamuhartaussetin” kirjoittaminen. Tällä kertaa puheet menevät radioonkin, mikä on taas ihan uusi juttu minulle. Mutta käytännössä tekeminen on samanlaista kuin ennenkin ja rukoilen, että Herra tähänkin aiheen ja sanansa antaisi jaettavaksi.
Sitten pitäisi kirjoitella taas kirjallisia mielipiteitä lähimetsään tulevasta valtavasta aurinkovoimalasta, joka tulee muuttamaan meidänkin maatilan metsien elinolosuhteita valtavasti. Jos voimala rakennetaan, miltä vahvasti näyttää, jatkossa kaikki lähellä olevat isommat metsäpalstamme tulevat rajoittumaan pitkiltä sivuiltaan valtaisaan aurinkovoimalaan. Onneksi saa olla uskossa ja elämässä on muutakin sisältöä. Muuten saattaisin olla todella järkyttynyt tuosta paneelikentästä. Ja kyllä se nytkin aivan käsittämättömältä tuntuu. Vihreän siirtymän nimissä saa nyt näköjään sitten tuhota luontoa mielin määrin. Rukoilen ihmettä, että tämä hanke kaatuisi. Mutta jos ei, niin kiitos Herra, että autat Herra senkin kestämään.
Tällaisia jotakin kuulumisia näin huhtikuun alun aurinkoisena päivänä. Tänään on myös tasan vuosi siitä kun isä kaatui ja siitä seuranneiden tapahtumien johdosta kuoli. En olisi ikinä arvannut, että isää tulee olemaan niin ikävä, mutta tuli vain. Ja niin, 11-v. siskontyttö opetti minulle videoeditorisovelluksen käyttöä kännykällä. Se oli ihan hauskaa!
Hyvää ja siunattua kevättä!
”Herra [Jeesus], kenen luo me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat, ja me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumala Pyhä.” (Joh. 6:68-69)