Ikkunasta näkyy kaunein mahdollinen kevätsää. Tämä toukokuun loppupuoli on mielestäni ehkä ihan vuoden kaunein ajankohta. Iloisen kirkas vaalean vihreä nuori ruoho ja lehdistö ja kevään keltaiset kukkaset luovat talven jälkeen häkellyttävän värimaailman, joka kohta on jo pois, kun vihreä tummenee puiden tullessa täyteen lehteen. Tänä vuonna siirryttiin melkein suoraan talvesta kesään, kun lunta oli melkein huhtikuun loppuun asti ja sitten tulikin jo lämpöaalto vapuksi. Kylvöt ovat tapahtuneet aivan kesäisissä lämpötiloissa. Pitkän talven jälkeen tuntuu melkein oudolta, että voiko oikeasti olla taas tällaista. Aivan kuin asuisi eri paikassa kuin kuukausi sitten.
Olen tosiaan taas kiitollinen kylvöjen valmistumisesta, mikä tapahtui eilen eli 24.5. Eläkeläistyöntekijä oli 7 päivää töissä ja kaurat saatiin hyvin maahan. Seuraavaksi on vuorossa sateiden rukoilua ja niistä haaveilua. Huomisessa sääennusteessa on sateen todennäköisyys täällä 40 %. Saa nähdä miten käy.
Ensi viikolla aion kysyä olisiko kesäkanoja saatavilla 1.6. alkaen. Jos on, niin sitten pitää rakentaa niiden viime vuoden aikana romahtanut häkki uudelleen. Lampaita ei ole tulossa, mutta sen sijaan meille on tulossa laiduntamaan poneja! Olen tästä aivan lapsellisen innoissani. Eräs hevosharrastaja tältä kylältä kyseli kylän fb-ryhmässä, että löytyisikö laidunta hänen poneille, kun vanha laidun on menossa uudistukseen. Minähän sitten otin yhteyttä ja nyt sitten poneja onkin ilmeisesti tulossa ensi viikolla. No, nehän vain laiduntavat siellä enkä tiedä että pääseekö niitä edes rapsuttelemaan. Mutta ainakin katsella voi J Tuntuu tosi hienolta, että ylipäätään on joku eläin tulossa laiduntamaan pellolle. Syömään ja sontimaan sinne, aivan huikeaa. Lampaat ovat olleet vain pikkuhaassa, eikä missään oikealla pellolla. Mutta nyt olisi tulossa ihan oikeasti laiduneläimiä!
Hevosharrastus on muutenkin ollut kevään uutuus. Siskontyttöni 11 v on käynyt nyt kolme kertaa ratsastustunnilla 15 km päässä olevalla tallilla ja olen ollut mukana joka kerta. Poni laitetaan valmiiksi ennen tuntia ja siinä aloittelija on mielellään ottanut apua vastaan (vaikka kyllä henkilökuntakin auttaa). Olen sitten päässyt pitkästä aikaa taas harjaamaan ponia ja pistämään kuolaimia suuhun. Ja sitten rukoilemaan Herran varjelusta, että lapsi pysyisi selässä.. Omat ratsastusmuistot ovat palanneet aika elävänä mieleen. Harrastin ratsastusta n. 3 vuotta, mutta se tuntui silloin lapsena pitkältä ajalta ja monenmoista tilannetta ehti niihinkin vuosiin mahtua.
Saa nähdä mitä Herralla on sitten varattuna tähän kesään. Etukäteen minulla ei ole paljonkaan tiedossa. Jotain yksittäisiä juttua siellä ja täällä, mutta ei mitään kovin mainittavaa ole sanottavana etukäteen. Toki täällä tilallakin on kaikenlaista tekemistä, että ei nyt sellainenkaan olo ole, että olisi jotain tyhjää. Ennemminkin kesä on usein niin lyhyt, ettei siinä meinaa ehtiä puoliakaan siitä mitä haaveilisi. Ja tarkoitan nyt lähinnä jotain ulkorakennusten korjausprojekteja ym, mitä en itse olisi tekemässä, mutta kuitenkin tehdä tarttisi. Tämä päärakennuksen remontti on puolestaan jäänyt aivan haaveiden asteelle. Ei ole tapahtunut mitään eikä näytä siltä että edes lähiaikoinakaan tapahtuisi mitään. Tarvitsen suurta Herran johdatusta siihen, jos täällä aletaan jotakin isompia juttuja tekemään. Kaikella tällä vajavaisuudella mennään, mikä tilanne nyt on.
Muuten, en ole tainnut täällä mainita israelilaisten tanssien ryhmästä, missä olen ollut tämän kevään. Se oli kansalaisopiston kurssi ja kokoontui keväällä 5 kertaa eli ei edes kovin usein. Kuitenkin tässä kesällä olisi tulossa ilmeisesti 3 esiintymistä tuon ryhmän kanssa eli vanhainkotikeikka, kansanmusiikkipäivien keikka ja hengellisen musiikin tapahtumassa oleva yksi numero. Kesäkuussa pidetään sentään myös muutama harjoittelukerta ennen näitä esiintymisiä. Ihan rento juttu siis tuo, mutta en tietenkään ajatellut tai kuvitellutkaan mitään esiintymisiä kun tammikuussa menin ryhmään. Silloin ajattelin vain, että kun on vain 5 kertaa keväällä, niin ehkä siihen juuri ja juuri voin sitoutua. No, on nyt sitten joku pieni tapa pitää Israelia esillä, kun pyöritään piirileikkejä israelilaisten sävelien tahtiin.
Kesä on siis avoinna edessä ja toki toivon ja rukoilen, että se voisi olla jotenkin hengellisesti hyvä. Herran läheisyyttä ja puhuttelua Hänen tavoillaan. Ja kyllähän sekin sitten vaikuttaa että alkusyksystä on se Italian matka, Raamattuviikko siellä. Sielläkin on pyydetty jotakin sanomaan. Kiitos Jeesus että johdatat Sinun mielesti mukaisesti kaikki siihenkin liittyvät asiat.
”Näethän, että talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, menneet menojaan, ja kukkaset ovat nousseet maasta. Laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme.” (Laul. 2:11-12)
Siunattua kesän alkua!