keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Kansainvälistä kanakieltä

Tämä kanakuva on otettu viime lokakuussa. Sain silloin käydä Israelissa. Eniten kuvasin sillä matkalla erilaisia kukkia, joita oli Ein Gedin kibbutsi-hotellin kasvitieteellisessä puutarhassa. Valitettavasti kukaan ei näyttänyt minulle millainen on Korkeassa Veisussa mainittu kooferkukka: ”Rakkaani on kooferkukka-terttu Een-Gedin viinitarhoista” (Kork. V. 1:14) Joku sanoi, ettei kooferkukka kuki lokakuussa. Tiedä sitten, mutta oli kuitenkin ihmeellisen ihanaa olla Ein Gedissä. Muttei kuitenkaan pelkästään mitenkään sen paikan takia, vaan siksi että se vain oli lepoloma Jumalan läsnäolossa (jota taas tietysti voi kokea missä tahansa). Yhden kanakuvan siis kumminkin otin sillä matkalla, tuo kanaruukku on Jerusalemista.

Lähtöpäivän bussimatkalla pysähdyttiin eräällä huoltoasemalla jossakin Jerikon lähellä. Siellä joku israelilaismies alkoi puhua kanssani kibbutseista, kuinka hän oli ollut monessa sellaisessa töissä jne. Keskustelu ei ollut mitenkään pitkä, mutta jossakin vaiheessa hän jo kysyi minulta masentavan kysymyksen ”Are you protestant?” Oletko protestantti? (Olin varmaan sanonut että uskon Jeesukseen ja sitten tämä oli seuraava kysymys.) Tympäännyn aina tällaisesta aiheesta. Mitäs siihen sitten sanot? Jos sanoo että on, niin sitten on leimaantunut yhdellä lailla, jos sanoo että ei, niin silloin toinen päättelee että on katolinen ja sekään nyt ei tietenkään pidä paikkaansa. Haluaisin vain olla ihan minä itte vaan, enkä pukea itseäni määritelmiin, joihin en ollenkaan sovi. Haluaisin kertoa, kuka Jeesus on, eikä että millainen minun uskoni on. Eihän kenenkään uskoa voi substantiiveilla määritellä. En muista enää mitä vastasin sille miehelle, taisi olla jo itsellä kiire bussiin eikä hänkään ollut kovin innokas enää jatkamaan keskustelua. Vaikka taisi silti vielä kutsua kibbutsilleen. Ehkä. En muista enää. Muistan parhaiten vain tämän tympeän kysymyksen johon olen ulkomailla törmännyt ennenkin.

Hengellinen kenttä on tympeitä nimityksiä täynnänsä. Täällä kotimaassa on ihan ikiomat nimityksensä. Tässä viime aikoina muutamat rakkaat veljet ovat määritelleet itseään minulle jokseenkin tuntemattomalla ja vieraankuuloisella käsitteellä ”vanhauskoinen”. Mitenkähän tämä kuuluisi selittää ulkomaalaiselle? ”old believer?” ”I’ve got old beliefs”..? Kyllä minä nyt suurin piirtein tiedän, mitä nämä uskovat tällä vanhauskoisuuden mainitsemisellaan tarkoittavat, mutta itseäni vain surettaa se jakolinja mikä tässäkin tehdään. Kun ei Raamatussa tuollaistakaan määritelmää ole. Tuntuu itsestä kurjalta ja ulos yhteydestä veivatulta, kun joku sanoo itseään vanhauskoiseksi. Ei sen takia mitä hän itse asiassa tarkoittaa sillä asialla, mutta sen takia että vain yksi tuollainen Raamatussa mainitsematon määritelmäkin tekee jo erottavia väliseiniä ja puolueita. Taas lensin pihalle, ei taida olla ikääkään tarpeeksi että voisin olla vanhauskoinen..

Jos jo pelkästään vanhauskoinen on mahdoton määritelmä ulkomailla, en edes halua tietää miten esim. englanniksi sanottaisiin vaikka körtti tai esikoislestadiolainen tai vapaakirkollinen (tai vaikka luterilainen japaniksi). Käännös saattaisi toisaalta paljastaa jakolinjoja enemmän kuin ihmiset yleensä käsittävät niiden sisältävän. Voiko näitä kääntää muutenkin kuin ”people belonging to a group who have roots in history around this person’s teachings..” Eikö väkisinkin käy niin, että kun määritellään oma usko substantiivilla tai jonkun henkilön nimen ympärille, se heti muodostaa rajalinjan ja ryhmän?

Pyhien (äkkiseltään melkein rajunkuuloinen, mutta selkeän raamatullinen ilmaisu Jumalan lapsista) yhteys ilman rajoja on kumminkin onneksi monella lailla monien sydämessä nykyään jo ainakin periaatteen tasolla. Saadaan uskoa siihen, että Jeesus itse yhdistää ja puhdistaa Morsiamensa. Mitä se sitten itse kunkin kohdalla tarkoittaa: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.” (Matt. 15:13)