Eduskunnan äänestyspäätös 28.11. sukupuolineutraalin
avioliiton käsittelyyn ottamisesta oli äärimmäisen vakavaa Jumalan tahdon
vastaan rikkomista. On kristallinkirkasta, että Jumala on luonut ihmisen
mieheksi ja naiseksi ja siunannut heidät, ja että homoseksuaalisuuden harjoittaminen
on syntiä. Eduskunnassa olisi siis vajaa viikko sitten voitu yhtä lailla
äänestää kysymyksestä ”Onko Jumalan Sanalla mitään merkitystä suomalaisessa
yhteiskunnassa?”. Äänin 105-92 Suomen eduskunta päätti, että Jumalan Sanalla ei
ole mitään väliä. Että kiitos ja hei Jumala, sinua ei täällä enää tarvita.
Itse olen kokenut hengessä, että Suomen yli tuli
jonkinlainen pimeys tuon jälkeen. Pimeydelle annettiin lupa tulla, sille
annettiin tuossa valta – avattiin ovi.
On vaikea kuvata kaikkea sitä, mitä kaikkia asioita tässä
reilun viikon takana on mielessä ollut. Huolestumista, hätää, ahdistusta, halua
toimia, lisääntynyttä kaipausta Jumalan puoleen, kaipuuta herätykseen, halua
antautua Jumalalle entistä enemmän, ehkä jotain rohkeuden lisääntymistäkin,
asioiden selvempänä näkemistä jne jne. Pimeys pimenee ja valo kirkastuu.
Tarvitsemme suurta hengellistä herätystä Suomeen tai muuten tämä
kansa menee tuhon tietä täysin pois Jumalan hyvän tahdon suunnitelmasta. Herätystä tuskin taas tulee
ilman isoja vaikeuksia, koska viimeistään tämä äänestys kuvasi kansan suuren
paatumuksen Jumalan asioille. Jos jotain vakavaa Suomelle sattuu, se on suurta
Jumalan armoa. Vaikka sitä ei kukaan haluaisi – mikä muu enää saa aikaan sitä
että ihmiset heräävät ja kiinnostuvat Jumalasta ja Hänen turvastaan?
Toivottavasti joku muu, mutta silti huolestuttavalta näyttää. Muuten voidaan joidenkin
vuosien päästä lähetellä ”Terveisiä Sodomasta” –postikortteja (eikä suurin osa
tiedä mitä se tarkoittaa..) Sellaisessa paikassa ei kuitenkaan ole kenenkään
hyvä olla.
Eräs henkilö kysyi tulisiko
minulta mitään tekstiä tästä aiheesta lehteen lähetettävää mielipidekirjoitusta
varten. Alla oleva teksti sitten tuli. Lähetettiin se omaan maakuntalehteen ja
kolmeen muuhun isoon päivittäislehteen. 6 päivää on nyt kulunut lähettämisestä,
eikä yksikään ole julkaissut tekstiä. Ilmeisesti ei tule julkaisemaankaan.
Jääköön nyt sitten edes tänne blogiarkistoon:
*********************************************************************************
Tahdon valinta
Rakkaus ei ole tunne, rakkaus on tahdon asia. Rakkaus on
vapaaehtoista, se ei ole pakko. Ihmiselle on annettu vapaa tahto - myös
suhteessa Jumalaan. Joka haluaa rakastaa Jumalaa, haluaa myös tehdä Hänen
mielensä mukaisia valintoja: ”Rakkaus on sitä, että me vaellamme hänen
käskyjensä mukaan” (Raamattu).
Valinnoilla on seurauksensa: T-risteyksen tiet vievät täysin
eri suuntiin. Ihmisen tekijällä, Luojalla, on hyvä tahto ihmistä kohtaan. Tätä
hyvää ei voida kuitenkaan saavuttaa muuten kuin seuraamalla Hänen neuvomaansa
tietä. Raamattu on tämän tien karttakirja. Sieltä näemme, mikä tie johtaa
minnekin. Jos haluamme, voimme ennalta välttää tuhoutumisen tien yksilöinä ja
kansakuntina – luottaessamme karttaan ja valitessamme hyvän tahdon tien.
Suomen eduskunta äänesti 28.11. sen puolesta, että Suomen
rattia käännetään Jumalan tahdon vastaiselle tielle. ”Kunnioita isääsi ja
äitiäsi – että menestyisit ja eläisit kauan maan päällä” on yksi Raamatun
lukuisista suuntaviivoista, jotka osoittavat nyt valitun suunnan vääräksi.
Suomen menestys tulisi sillä tiellä, jolla kansakuntana ja lainsäädännössä kunnioitetaan
isyyttä ja äitiyttä ja Luojaa tämän järjestyksen suunnittelijana. Nyt valitulla
tiellä ei menestystä ole.
Jumalan lait ovat aina voimassa. Painovoima toimii, vaikka
emme uskoisi sen asettajaan. Samoin Jumalan järjestyksen vastustaminen tulee
pudottamaan meidät maanpinnalle – uskoi siihen tai ei. Avioliittolainsäädännön
muuttaminen on nyt kuitenkin vasta aivan alussa. Suuntavilkkua voidaan vaihtaa
vielä toiseenkin suuntaan, jos niin halutaan. Voimme edelleen valita vielä myös
hyvän tahdon tien.
*****************************************************************************
(Lisäys 12.12.: Meni sittenkin läpi tuo teksti maakuntalehdessä.)
