Matkaan lähtö alkaa olla jo vahvasti mielessä. Pakkauksia
olen aloitellut. Lento on lauantai-aamulla varhain ja sitten edessä olisi noin 2,5
viikkoa Israelin maaperällä. Majapaikka on Tel Aviv–Jaffassa, Jaffan puolella.
Ja sitten pitäisi olla silloin tällöin päiväretkiä jossain päin Israelia.
Matkaevääksi olen saanut psalmin 91, jossa Jumala lupaa
pitää huolta niistä, jotka Häneen turvaavat. Tein yhdessä parin uskovan ystävän
kanssa myös kortteja, joissa on psalmin jae 4: ”Sulillaan hän suojaa sinua,
hänen siipiensä alla sinä saat turvan. Hänen totuutensa on kilpi ja suojus.”
Tarkoitus on jakaa näitä kortteja jollekin paikallisille ja rohkaista ja
lohduttaa heitä Jumalan huolenpidosta tilanteessa, jossa Israelia ympäröi moni
sitä kohtaan vihamielinen maa/taho (esim. terroristijärjestöjä).
Jumalan siipien suoja muistuttaa myös siitä mitä Jeesus
sanoi juutalaisille ollessaan kansansa keskuudessa: ”Kuinka usein olenkaan
halunnut koota yhteen sinun lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikasensa
siipiensä suojaa. Mutta te ette tahtoneet. Kuulkaa siis: teidän huoneenne on
jäädä hylätyksi. Mutta minä sanon teille; te ette näe minua, ennen kuin tulee
se aika, jolloin te sanotte: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä.””
(Luuk. 13:34-35) Toivon, että siellä voisi olla omalla pienellä osallaan edes
jollekin kertomassa, että Jeesus haluaa edelleenkin ottaa siipiensä suojiin ja
juutalaiset saavat olla toivottamassa häntä tervetulleeksi uudestaan tälle
pallolle ja Israeliin. Jeesus tässä sanoo, että hän ei tule takaisin, ennen
kuin juutalaiset toivottavat hänet tervetulleeksi (siunattu olkoon =
tervetuloa, myös nykyhepreassa).
On täysin mahdotonta tietää, mitä Jumala on matkalle
varannut ja mitä siellä tulee tapahtumaan. Kyllä minä ihan odottavaisella ja
onneksi myös aika rennolla mielellä olen lähdössä. Joka tätä lukee ja Jeesuksen
tuntee voi myös rukoilla matkan puolesta. Ilman rukousta ei tapahdu mitään
todellista. Jos kukaan ei rukoile, palatessa ei ole kerrottavaa paljon muusta
kuin säätiloista. Toivoisi kuitenkin, että olisi muutakin kerrottavaa. Jotain
siitä mitä Jumala on tehnyt.
Blogi vaiennee muutamaksi viikoksi, koska tuskin tulen
kirjoittamaan Jaffasta. Toisaalta en nyt sitäkään täysin sulje pois, mutta
pitää katsoa miten tilanteet menevät. Tämmöiselle jossain määrin
nettiaddiktille olisi kyllä hyvä pysyäkin pois tietokoneelta jonkun aikaa.
Mutta nähtäväksi jää, miten siellä menee.
