Ja niin kilahti sitten 37 vuotta mittariin. Jos minulle 20
vuotta sitten olisi kerrottu, mikä elämäntilanteeni tulee tämän ikäisenä
olemaan, olisin ollut kauhusta kankeana. En olisi voinut ymmärtää, että vaikka
ulkoiset asiat eivät olekaan sujuneet perinteisten oletusarvojen mukaisesti, sisällä
voi silti olla ihan hyvä olo. Ettei enää niin kaipaakaan niitä jotain juttuja,
vaan enemmän vain Jumalan läsnäoloa, joka tuo onnen. Muut asiat saavat sitten
mennä omalla painollaan niin kuin menevät. ”Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin
myös kaikki tämä teille annetaan.” (Matt. 6:33) Kovin hitaasti elämän
arvojärjestys tuntuu minulla kohdilleen menevän, mutta kuitenkin haluaisi sen
selkeän pohjan elämälleen, Jumalan Valtakunnan arvojärjestykselle rakentuvan.
Viime aikoina olen miettinyt taas paljon totuutta –armoa ja
totuutta. Meidän tulisi rakastaa totuutta, etsiä totuutta ja puhua totuutta,
koska totuus on Jumalasta. Kaikki valheet ovat taas pohjimmiltaan perkeleestä
lähtöisin: ”Kun hän (perkele) valehtelee, hän puhuu omiaan, sillä hän on
valehtelija ja valheen isä.” (Joh. 8:44). Maailmassa ei ole niinkään ensisijaisesti
”hyvän” ja ”pahan” taistelu vaan totuuden ja valheen taistelu, jonka seurauksia
ovat sitten ”hyvä ja paha”. Koko elämä joka tasolla on täynnä esimerkkejä
tästä. Jos vaikka lapsi saa kuulla tai muulla lailla omaksuu itseensä valheen,
että hän on jollain lailla arvoton, hän alkaa käyttäytyä sen mukaisesti ja koko
persoona rakentuu tämän valheen ympärille. Elämä menee vinoon tavalla tai
toisella. Vain totuus ”olen sittenkin arvokas ja rakastettu” voi kääntää elämän
suunnan. Valhe kahlitsee haitallisiin ajatuskuvioihin ja niin kauan kuin ne
hallitsevat, ihminen on niiden vanki. Vain totuuden omaksuminen voi tehdä
vapaaksi. Niin kuin Jeesus sanoo: ”ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus
on tekevä teidät vapaiksi" (Joh.
8:32).
Kun tätä asiaa
ajattelee, mitkään kirjat eivät riitä kertomaan niitä valheita, mitä tässä
maailmassa on esitetty ja mitkä täällä jatkuvasti vallitsevat ja ihmisten
elämään vaikuttavat. On maita, jossa eletään aivan valtavissa kahleissa
esimerkiksi aivan käsittämättömiin valheisiin perustuvien uskontojen tai
muunlaisten valtajärjestelmien takia. Olisi hienoa, jos Suomessa oltaisiin täysin
vapaita tällaisesta, mutta kyllä meillä täällä ihan omat emävalheet myös
pyörivät ja muualta niitä jatkuvasti lisää tulee. Totuusmittari on yksinkertaisen
helppo, koska on vain yksi joka ei valehtele: Jeesus, itse totuus. Mitä enemmän
ihmisen tai yhteiskunnan elämä rakentuu Jumalan Sanan arvoille ja asioille, sitä
enemmän ollaan totuudessa. Mitä kauempana Jeesuksesta ja Raamatusta ollaan,
sitä suuremmassa valheessa eletään ja sitä kierommaksi kaikki käy. Perkeleen
suurin valhe on tietysti se, jonka vallassa valtavan moni on: Jumala on satua,
Jeesusta ei ole ollutkaan, ei ole totuutta – kaikki on vain suhteellista jne.
Kun nämä perustotuus puuttuu, se antaa mahdollisuuden myös kaikille muille
vääristymille. Lopulta se vie sinne minne perkele eli valheen isä halusikin sen
ihmisen vievän: helvetin kadotukseen. Rakkaus eli Totuus haluaisi kertoa ja
näyttää aivan toisenlaisen tien – ikuisen elämän tien.
Nyt kun Ukrainan tilanne
on jatkuvasti uutisissa, olemme saaneet kuulla uutisointia myös tarkoituksellisten
valheiden levittämistä - valheellisesta propagandasta. Sodankäyntikin alkaa aina valheista. Yhdellä
puolella on yksi ”totuus” ja toisella puolella toinen ”totuus” ja kun ei haluta
etsiä yhteistä totuutta, eli loppupeleissä Jumalan totuutta, armoa, rauhaa ja
rakkautta, syttyy sota – valheen hedelmä. Sama tilanne toimii toki taas aivan
yhtä lailla yksilöihmisten välillä. Halutaanko etsitä totuutta ja kertoa totuus
omasta itsestä, vai eletäänkö valheiden verhojen kätköissä paljastamatta
todellista minää. Ammutaanko kielellä pahoja sanoja toisesta vai kerrotaanko
totuus itsestä. Mitä suusta tulee ulos, syvintä paljasta totuutta vai peittävää
valhetta? ”Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä” (Sananl. 18:21)
Valhe on kuolemaa, totuus Elämää.
Todellinen yhteys voi rakentua vain totuuden varaan. Jos
kaksi ihmistä salailee toisiltaan jotain tai kertoo toisilleen valheita –
yhteyttä ei voi olla. Rakkaus ja totuus kuuluvat aina yhteen. Rakkaudessa
uskaltaa kertoa totuuden ja totuus on rakkautta. Kolikon nimi on yhteys ja sen
puolet ovat rakkaus ja totuus – täysin kiinni toisissaan. Jos rakkauden nimissä
valehtelee – se on jotain muuta kuin todellista rakkautta. Rakkaus on Jumalasta
eikä Hänen rakkaudessaan voi olla mitään valheita. Jos haluaa rakentaa yhteyttä
ihmisten välillä, totuus on ainoa tie. Se totuus, joka paljastaa heikkoutensa, haavansa
– syntisyytensä Jumalan edessä. Ja sen vastakappaleena on todellinen rakkaus,
joka ei hylkää missään tilanteessa. ”Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä
kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä.” Ef. 4:25)
Tästä voisi kirjoittaa loputtomiin. Raamattu on täynnä tätä
aihetta. Raamattu on tämä aihe. Totuus. Ja tällä totuudella on nimi – Jeshua eli
Jeesus. Hän on Rakkaus ja Totuus. Jumalan Sana.
”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me
katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella
Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” (Joh. 1:14)
