lauantai 28. maaliskuuta 2020

Järkkymätöntä


””Vielä kerran minä järisytän maan, enkä vain sitä vaan taivaankin.” Tuo ”vielä kerran” osoittaa, että ne, jotka järkkyvät, tulevat muuttumaan, koska ne ovat luotuja, jotta pysyisivät ne, jotka eivät järky.” (Hepr. 12:26-27)

Olemme saaneet astua ihmeelliseen aikaan. Useamman kerran olen nyt kuullut uskovienkin sanoneen kokeneensa päässeensä pois oravanpyörästä. Vanhat kaavat eivät toimi. Irrotetaan ja puhdistetaan. On aikaa miettiä ja tehdä parannusta, olla Herran edessä ja hiljentyä ja kysyä uutta suuntaan. Toki kaikkia tämä ei koske, kun joillakin työt ovat lisääntyneet. Mutta kuitenkin olemme erilaisessa ajassa ja uskovalle tämä on hienoa aikaa. Suuri mahdollisuus tulla lähemmäksi Herraa ja tulla kuulemaan Hänen paimenääntään Sanan kautta. Tulla ja rakentaa elämä sille kalliolle, joka ei järky.

Uudenmaan maankunta on eristetty nyt muusta Suomesta viruksen leviämisen hidastamiseksi. Kuun alussa ei olisi mitenkään voinut uskoa, että tällainen tilanne voisi loppukuusta olla päällä. Täällä omassa maakunnassa sairastapauksia on vielä melko vähän. Yksi haaste on tässäkin tilanteessa elää todeksi ”Älkää siis kantako huolta huomisesta, sillä huominen päivä pitää huolen itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa.” (Matt. 6:34) Tässä tilanteessa niin helposti miettii millaista on kenties kuukauden tai parin päästä, kesällä tai syksyllä. Toisaalta murehtii tulevaa tai ehkä väärällä lailla odottaa jotakin ”paluuta vanhaan”, vaikkei sitä välttämättä ollenkaan tule. Tänään on hyvä näin, ja Jumala antaa voiman sitten seuraavaan päivään. Muttei etukäteen. ”Niin kuin ovat sinun päiväsi, niin olkoon myös sinun voimasi.” (5. Moos. 33:25)

Oma elämä on tosiaan ollut niin hiljaista jo valmiiksi, että toistaiseksi en ole kokenut mitään sanottavia mullistuksia. Viikottainen raamattupiiri on peruttu ja tapana oli käydä myös joka toinen viikko pidetyissä ehtoollistilaisuuksissa. Taloyhtiön keväinen yhtiökokous on lykätty hamaan tulevaisuuteen. Ja siinä ne tähän mennessä olleet mullistukset sitten olivatkin. Juu, eli ei mitään. Ystäväni aloittivan skypessä kokoontuvat joka-aamuisen raamattu- ja rukouspiirin. Ja kun se tuli mukaan kuvioon, tuntuu, että elämässä on enemmän tapahtumaa kuin aikaisemmin. Maatilalla kuviot pyörivät suht samalla tavalla kuin ennenkin pienin – toki jotain muutoksia on, mutta tekemiset sinänsä pysyvät.

Itselleni suurimpia haasteita on ollut olla menemättä uutisvirran vietävänä. Kaikenlaiset koronauutiset ja ilmiöt täyttävät netin ja kun illat ovat kuitenkin hiljaisia helposti lähtee varomattomasti surffailemaan uutisaallokkoon. Lopputulos on että ajatusmaailma täyttyy maailman huolista. Uutistsunami on nyt niin valtava, että se vie helposti mukanaan. Minun on ollut vaikea sulkea nettiä jo aiemminkin ja tässä tilanteessa se on hyvin vaikeaa. Kuitenkin mitä vähemmän uutisia seuraa, sen parempi mieli. Perusfaktat tietääkseen netissä ei tarvitsisi viettää useita tunteja, vaan vaikka viiden minuutin radiouutiset päivässä kyllä riittäisivät, jos se vain onnistuisi muuten. 

Saadakseni muuta ajateltavaa, olen alkanut haaveilla kanoista. Mieluummin katselisin kuopsuttavaa kanaa, kuin netin uutisvirtoja. Katsotaan, miten Isä johdattaa kana-asioita. Tulee hyvä mieli jo pelkästä ajatuksestakin. Siitäkin on kiitollinen, että tämä osuu tähän kevätaikaan, eikä marraskuun pimeyteen. Heräävä luonto ei koronasta murehdi. ”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja silti teidän taivaallinen isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljon arvokkaampia kuin ne? Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?” (Matt. 6.26-27)

Erikoista on myös se, että ympäri maailmaa ollaan niin samankaltaisissa tilanteissa. Vanhojen tuttujen kuulumiskyselyjä on tullut hyvinkin kaukaa ja sekin on jotenkin hienoa. Saa rukoilla herätystä edelleen myös evankeliumilta suljettuihin maihin.

”Koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitollisia ja palvelkaamme Jumalaa hänen mielensä mukaisesti, kunnioittaen ja peläten, sillä meidän Jumalamme on kuluttava tuli.” (Hepr. 12:28-26)

Lopuksi nyt vielä tämä raamatunkohta, mikä on ollut täälläkin esillä jo monta kertaa, mutta sopii niin hyvin tähänkin.

Sen tähden jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, on verrattavissa järkevään mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle. Tuli sade, virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät taloa vastaan, mutta se ei sortunut, sillä sen perustus oli laskettu kalliolle. Mutta jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattavissa tyhmään mieheen, joka rakensi talonsa hiekalle. Tuli sade, virrat tulvivat, ja tuulet syöksyivät taloa vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli perinpohjainen.” (Matt. 7:24-27)