sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Jeesus elää



Lanttulaatikko on uunissa, riisipuuro keittymässä kattilassa ja luumukiisseli jäähtymässä. Huomenna teen vielä luumurahkan ja siinä on oma osuuteni huomisesta ruuasta. Nyyttikestijouluaattoa vietetään siskoni ja hänen miehensä kotona. Heille tulee tietysti eniten valmistelua, mutta itselläni on hyvä mieli siitä, että minäkin olen tehnyt jotain. Ja se oli ihan kivaa. En ole tainnut ennen tehdä lanttulaatikkoa, tai en ole ihan varma, on siitä ainakin pitkä aika. Toivottavasti en tämän kirjoittamisen takia käräytä sitä karrelle. Riisipuuro on kerroskattilassa, että sen ei pitäisi ainakaan palaa pohjaan.

Toivon tänä jouluna osaavani olla taas hiukan kiitollisempi niistä asioista minulla on ja kiinnittää vähemmän huomioita niihin asioihin mitä minulla ei ole. Mitä enemmän ymmärtää sitä kärsimystä ja köyhyyttä mitä maailmassa on, sitä etuoikeutetummaksi itsensä tuntee. Mutta myös vastuullisemmaksi. Kuka muu voi antaa köyhemmille muuta kuin sellainen, jolla on enemmän. Vaikka Suomessa on paljon oikeaa köyhyyttä, on myös paljon ihmisiä, joilla olisi mahdollisuudet auttaa. Kysyntä ja tarjonta eivät vain usein kohtaa. Ja kyllä sitä itse tietää varsin hyvin omasta itsestään mitä on, kun on pihi ja välinpitämätön. Jonkunlaisen avustuksen sain laittaa tässä ennen joulua erään uskovan kautta Intiaan. Pisara valtameressä, mutta kuitenkin. Ja antamisen iloa minulle. Koitan ajatella heitä siinä vaiheessa, kun huomaan harmittelevani jonkun ruokalajin puuttumista, kattausestetiikan vajavaisuutta tai lahjojen vähyyttä.

Aamupäivällä katselin TV7:n arkistosta erästä ohjelmaa, joka oli erittäin puhutteleva. Siinä haastateltiin miestä, jonka elämässä oli tapahtunut paljon kauheita asioita pienestä pitäen, mutta jonka Jumala oli pitänyt pystyssä. Monenlaista oli hänelle tapahtunut ja mm. Herra oli antanut hänen käydä taivaassa sydänpysähdyksensä aikana ja mies kuvaili niitäkin kokemuksia siinä. Ohjelman lopussa tapahtui ihmeparaneminen. Tämä haastateltava mies, joka ei pystynyt kävelemään, nousi pyörätuolista. Se oli todella ihmeellistä ja haastattelijan mukaan TV7-kanavan 9-vuotisen historian ensimmäinen kerta, kun Jumala parantaa kesken ohjelman. Ohjelma oli niin hieno mielestäni. Jeesuksen todellisuutta. Hän syntyi ihmiseksi seimeen, elää ja on suuri ja valtavan voimallinen tänä päivänä. Ja että vain saa odottaa sitä ihmeellistä päivää kun Hän tulee takaisin.

Seuraavaksi laitan pakettiin ne muutamat vähäiset ja hyvin vaatimattomat lahjat mitä minulla on huomiseksi. Tänne blogin lukijoille haluan puolestaan laittaa ”lahjaksi” linkin tuohon mainitsemaani TV7:n ohjelmajaksoon. http://www.tv7.fi/vod/player/?program=23715 (osa 1)
ja http://www.tv7.fi/vod/player/?program=29691 (osa 2) Kenties näinä tulevina päivinä on aikaa katsoa näitäkin.

Se, että Suomessa on TV7-kanava, on todella hieno Jumalan lahja suomalaisille. 

Siunattuja tulevia päiviä kaikille. Etsitään Herraa ja Hänen läheisyyttään.

Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.” (Sef. 2:3)

”Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.” (Jes. 55:6)