Tänään oli Jom Kippur eli Suuri sovituspäivä. Kirjoitan ”tänään
oli”, koska juutalaisen kalenterin mukaan päivä alkaa illalla auringon
laskiessa ja loppuu seuraavaan auringonlaskuun. Suuri sovituspäivä alkoi siis
eilen illalla ja loppui tämän illan auringonlaskuun. Erityisesti tämä päivä
näkyy Israelissa. En ole koskaan ollut siellä suurena sovituspäivänä, mutta
olen kuullut ja lukenut, että se on juutalaisille erittäin pyhä päivä, silloin
paastotaan, levätään, rukoillaan ja esimerkiksi autoilla ei ajeta. Silloin voi
kävellä keskellä valtateitä, koska vain hälytysajoneuvot kulkevat. (Näin olen
käsittänyt, tässä voi olla virheitä, kun en tunne asiaa täysin tarkasti.)
Jom Kippuriin liittyy asia, joka taas liittyy blogin
teemaan. Nimittäin uskonnollinen kanantapporituaali. Itsessään suuri
sovituspäivä on Jumalan asettama päivä ja siitä puhutaan mm. 3. Moos. 16
luvussa. Vanhan liiton ylipappi meni temppelin kaikkein pyhimpään vain kerran
vuodessa, juuri suurena sovituspäivänä. Ylipappi toimitti tuolloin sovituksen itselleen,
perheelleen ja koko Israelin seurakunnalle. Tämä tapahtui uhrieläinten veren
kautta.
Ylipappi oli esikuvaa Jeesuksesta, joka uhrasi itsensä koko
maailman syntien puolesta. Vuoden 70 jKr jälkeen juutalaisten on ollut
mahdotonta toteuttaa 3. Moos. 16 kuvattuja suuren sovituspäivän uhrimenoja,
koska roomalaiset tuhosivat silloin Jerusalemin temppelin. Tämä on todella
ihmeellistä. Jeesus antoi uhrinsa vuoden 30 jKr kieppeillä ja noin 40 vuotta
myöhemmin tuhoutui täysin mahdollisuus vanhan liiton uhreihin. Eläinten
veriuhreja ei enää tarvita. Jeesus on antanut täydellisen uhrin, josta riittää
syntien sovitus jokaiselle, joka sen haluaa ottaa vastaan.
Raamattu kertoo ”paatumus on kohdannut osaa Israelista, ja
se kestää kunnes täysi määrä pakanoita on tullut sisälle.” (Room. 11:25) ja ”Eivät
kai juutalaiset sen vuoksi ole kompastuneet, että jäisivät lankeemukseensa?
Eivät tietenkään, vaan heidän rikkomuksensa on koitunut pakanoille
pelastukseksi, että he itse tulisivat kateellisiksi. Mutta jos heidän
rikkomuksensa on maailmalle rikkaudeksi ja heidän tappionsa pakanoille
rikkaudeksi, kuinka paljon enemmän heidän täyteytensä!” (Room. 11:11-12)
Se, että viimeisen 2000 vuoden aikana Jeesuksen
sovitusuhriin on uskonut enemmän muiden kansojen edustajia kuin juutalaisia on
siis ollut Jumalan suunnitelma. Nyt parin tuhannen vuoden jälkeen sanoma
Jeesuksesta alkaa olla jo aika hyvin saavuttanut kaikki maailman maat ja
kansat. Varmasti tavoittamattomia kansoja edelleen löytyy, mutta paljon on
menty eteenpäin. Valtava askel historiassa oli 1948 kun Israelin valtio
perustettiin ja juutalaisilla on ollut mahdollisuus palata omaan maahansa.
Sanoma Jeesuksesta menee eteenpäin nyt myös juutalaisten keskuudessa ja
Jeesuksen synnit sovittavaan uhrikuolemaan uskovia juutalaisia on jo jonkun
verran. Kuitenkin tässä asiassa on vielä paljon tapahtumatta, koska selkeästi
suurin enemmistö juutalaisista ei vielä usko Jeesukseen messiaana ja syntien
sovittajana.
Suuren sovituspäivän vietossa näkyy erittäin hyvin, että
Jeesuksen uhri on edelleen suurimmalle osalle juutalaisia tuntematon.
Käsittääkseni juutalainen ei voi kuin toivoa, että suurena sovituspäivänä he
saisivat syntinsä anteeksi. He paastoavat, rukoilevat ja tekevät monenmoista
saadakseen sovituksen Jumalan edessä. Kaikki perustuu omaan toimintaan, mitään
varmuutta ei ole mistään. Ja sitten tosiaan jotkut tekevät myös
kanantapporituaalin. Tällaista ei ole edes vanhan liiton ohjeissa, vaan se on
joskus jostain jälkeenpäin syntynyt traditio. Miehen pään ympäri pyöritetään
kukkoa ja naisen ympäri kanaa, eläin tapetaan ja verta pirskotetaan uhraajan
ylle. Alkuunkaan kaikki juutalaiset eivät tee tätä Israelissa ja kun vähän
tutkin netistä, niin tuntui, että paljon vastustajia löytyy. Perinne kaiketi
pyörii ultraortodoksijuutalaisten piireissä. Tässä videossa on tätä asiaa
käsitelty tästä vastustavasta näkökulmasta. Videossa näkyy myös itse tradition
harjoittamista: http://www.jpost.com/Jewish-World/Jewish-Features/Transferring-sins-to-a-chicken-and-sacrificing-it-Rabbi-questions-kapparot-ritual-326073
Jeesus sanoi: Jerusalem, Jerusalem! Sinä, joka tapat
profeetat ja kivität ne, jotka on luoksesi lähetetty! Kuinka usein olenkaan
halunnut koota yhteen sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä
suojaan. Mutta te ette ole tahtoneet. Kuulkaa siis: teidän huoneenne on jäävä
hylätyksi. Mutta minä sanon teille: te että näe minua, ennen kuin tulee se
aika, jolloin sanotte: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä”. (Luuk.
13:34-35)
Jeesus olisi jo tuolloin halunnut kanaemon lailla koota
Jerusalemin asukkaat siipiensä suojaan. Sitä Hän haluaa tänäänkin. Vielä nyt
Jerusalemissa tapetaan kanoja ja kukkoja, koska pyhimmän ”Kanaemon” uhria ei
ole otettu vastaan. Mutta nämä ovat hyvin mielenkiintoisia aikoja. Juutalaisia
tulee Jeesuksen luo koko ajan. Ja varmasti tulee vielä joku isompi sysäys
asiaan. Niin että siellä sanotaan Jeesukselle ”Siunattu olkoon hän, joka tulee
Herran nimessä.”
Siunataan Israelia ja rukoillaan heidän puolesta, että peite poistuu heidän silmiltään ja saavat löytää Jeesuksen - Jeshuan, Pelastajan ja syntien sovittajan.
”Näin teidän tulee siunata israelilaisia. Sanokaa heille:
Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, Herra valaiskoon kasvonsa sinulle
ja olkoon sinulle armollinen, Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja
antakoon sinulle rauhan. Näin he laskevat minun nimeni israelilaisten ylle, ja
minä siunaan heitä.” (4. Moos. 6:23-27)
