Hirmuinen väärennös

Pöydälläni ovat tämmöiset garseat feikkikanat. Olen suunnitellut niiden poisheittämistä ja pian sen kyllä teenkin, niin rumia ne ovat. Toisen eli tipun ostin itse vain siksi että se oli niin naurettavan huono tipuviritys ja feikkikukon taas sain yhdeltä kaverilta, senkin onneksi saatesanoilla että saa heittää pois heti kun haluaa. Haluan kyllä aikas pian.

Näistä feikeistä tulee niin mieleen kaikki epäaito ”kristillisyys”. Se, mikä yrittää jäljitellä aitoa, mutta mikä ei sitä ole. Sitä, mikä on vaarallista ja eksyttävää. Sitä, minkä havaitseminen epäaidoksi on kuitenkin paljon vaikeampaa kuin näiden "kanojen" havaitseminen elottomiksi.

Raamatussa varoitetaan useasti: ”Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta”. "Katsokaa, ettei teitä eksytetä.” Jokaisen uskovan täytyy ottaa nämä sanat vakavasti.

Olen valitettavasti saanut nähdä, että uskovien keskuudessa vain harvalla on kykyä arvostella henkiä (henkiä ei henkilöitä..). Vielä valitettavampaa on, että ne, joilla ei ole tätä armolahjaa, eivät ota vakavissaan sellaista puhetta, jos joku joskus sanoo, että kokee, että nyt on väärä henki kyseessä, että tämä ei ole Jumalan Pyhä Henki vaan antikristuksen henki. Joillain uskovilla on erityinen lahja arvostella henkiä (1. Kor. 12:10). Jos joku varoittaa jostakin asiasta tai opetuksesta, tällaisen varoituksen edessä pitäisi ainakin edes hetkeksi pysähtyä ja rukoilla itse asiaa. Varoittaja voi toki olla väärässä, mutta silti pysähtyminen on varmasti paikallaan. On järkyttävää, kun on joskus itse ensin rukoillut pitkään jotain asiaa, lopulta kokenut että pakko vain varottaa jotakuta vaikkei yhtään haluaisi, todella aralla tunnolla varoituksen sanonut ja sitten toinen ei piittaa koko asiasta mitään, sanoo vain että ”älä murehdi, kyllä mä tiedän nää jutut” ja jatkaa matkaansa juuri siihen mistä varoitin. Miten voidaan varoitukseen suhtautua näin kevyesti? :(

Nämä nykyiset seurakuntainstituutiot ovat kuin muuri, joka toimii molempiin suuntiin. Toisaalta nämä muurit estävät tehokkaasti aidon Pyhän Hengen toiminnan, koska ne jakavat uskovat eri leireihin ja muutenkin luovat kaavamaisen järjestelmän, jossa Pyhä Henki ei pääse vapaasti toimimaan. Muurit tulevat murtumaan ja uskovia tulee tulemaan ulos vapauteen muurien ulkopuolelle. Toisaalta muurit myös jossain määrin tarjoavat suojaa ulkopuolella olevia eksytyksiä kohtaan. Kaavamaiseen rakenteeseen on ollut vaikea uudenlaisten väärien henkienkään tulla. Muurien murtuminen avaa ovat myös näille väärille hengille. Tätä on tapahtunut jo tähän mennessä ja tulee jatkossa tapahtumaan entistä enemmän.

Kun tullaan ulos kirkkokuntalaitosten muurien ulkopuolelle ollaan ihanassa Jumalan vapaudessa, mutta samalla tarvitaan myös tarkkoja hengellisiä aisteja erottamaan henget. Hyvin eksyttäväistä henkeä on liikkeellä myös Suomessa ja tulevaisuudessa yhä useampi törmää myös tähän. Puhutaan Jeesuksesta, Jumalan rakkaudesta, puhutaan Pyhästä Hengestä, puhutaan Raamatusta ja luetaan siitä jakeita, ihmisiä paranee. Ja sitten kuitenkin kyseessä onkin antikristuksen henki eli täydellisesti perkeleestä koko homma. Olin mukana tapahtumasarjassa, jossa tällaisen hengen vallassa oleva ihminen oli mukana. Jotkut uskovat havaitsivat, että nyt on jotain pahasti pielessä ja olivat asiasta erittäin huolissaan, mutta suurin osa ei havainnut mitään vaan sen sijaan pitivät tätä ihmistä erittäin suuressa määrin Jumalan naisena. Varoittajia pidettiin rakkaudettomina, vanhanaikaisina ja sellaisina jotka eivät ymmärrä Pyhän Hengen toiminnasta mitään. Suomalaiset uskovat ovat suuressa vaarassa eksyä, jos eksyttävät henget pääsevät täällä valtaan. Tuossakin tilanteessa mukana oli uskovia, jotka kaikki ottivat uskonsa vakavasti ja Jeesus oli rakas, moni oli ollut pitkään hengellisessä työssäkin. Silti moni uskoi valheen eikä pystynyt käsittelemään asioita muuta kuin "rakkaudessa", joka oli kuitenkin ihmislähtöistä ja tuossa tapauksessa tarkoitti henkien arvioinnin täydellistä kieltämistä.

Tämä antikristuksen henki on todella eksyttävä. Se tekee hyväntekeväisyyttä, laittaa ihmiset antautumaan itselleen täydellisesti, siunaa ja rukoilee, toimii uusilla mielenkiintoisilla tavoilla ja uusissa paikoissa, on kansainvälinen, kuulostaa hienolta ja jäljittelee aitoa Pyhää Henkeä todella monilla alueilla. Jos uskova ei ole juurtunut Jeesuksen verihaavoihin, jos ei ole tietoisuutta omasta syntisyydestä ja jos Jumalan pyhyys ja Jumalanpelko ei ole saanut sijaa, vaan uskonelämä on enemmän kokemusten, voitelun ja toiminnan tavoittelua, vaara eksymiseen on erittäin suuri. Jokaikinen on vaarassa eksyä, eihän Jeesuskaan muuten varoittaisi: ”Katsokaa ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.” ”Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa? Ja silloin minä lausun heille julki: ”Minä en ole koskaan teitä tuntenut, menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.” ”Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin”.

Kun joku uusi tyyppi astuu kuvioon ja asioita alkaa tapahtua, kysymys voi olla todella aidosta Jumalan Hengestä tai sitten tästä antikristuksen hengestä. Päivä päivältä molempien toiminta tulee näkyviin ja julkisuuteen enemmän ja enemmän. Ei voi kuin rukoilla, että saisi olla raitis hengessä ja että Jumala antaisi armon erottaa nämä henget. Ja että saisi olla sellaisten uskovien seurassa, jossa henkien erottamisen armolahjatkin toimivat ja että olisi nöyryys ottaa kaikki varoitukset vastaan. ”katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja” (Luuk. 22:31)