Kanauntuvikot oli tosiaan otettu pois hautomakoneesta sinä aamuna, kun kyseisessä kanalassa vierailin. Kun sinne tulin, niin parhaillaan menossa oli untuvikkojen rokottaminen. Niiden pikku koipireiteen pistettiin nopealla rokotuslaitteella rokotus marek-tautia vastaan. Marekin tauti on erittäin helposti leviävä virus, jonka melkein kaikki kanat saavat ensimmäisten elinviikkojen aikana, jos niitä ei rokoteta. Tautia esiintyy kaikissa maissa. Jos tauti tulee, oireet ovat moninaiset: hoipertelevaa kävelyä, jalkojen ja/tai siipien halvaantumista, hengitysvaikeuksia, kasvaimia sisäelimissä jne. Tautiin ei ole hoitoa, vaan sairastuneet pitää lopettaa. Suomessa munivat kanat rokotetaan tosiaan tätä tautia vastaan ensimmäisenä päivänään munankuoren ulkopuolella. Rokotusten suhteen tilanne on muuten Suomessa hyvä, monissa maissa kanoja rokotetaan paljon useampien tautien varalta, mutta Suomessa eläintautitilanne on pysynyt ennaltaehkäisevän työnkin ansioista hyvänä eikä muita rokotuksia muniville kanoille tarvita kuin tämä marek.
Tiput odottavat rokotusvuoroaan.
Rokotusten mekanismi tautien torjunnassa on mielenkiintoinen. Ihmiseen tai eläimeen laitetaan taudinaiheuttajaa, joka on kuitenkin sen verran lievässä muodossa, että varsinainen tauti ei iske (paitsi ehkä jollekulle), vaan elimistö tekee puolustusreaktion ja tulee vastustuskykyä kyseistä tautia kohtaan. Monia rokotteita laitetaan ihmisiin niin kuin kanoihin hetikohta syntymän jälkeen.
Muistan erään hengellisen puhujan rokotusvertauksen oikein hyvin. Hän kertoi, kuinka erityisesti Euroopassa on suuri ongelma siinä että ihmiset ovat saaneet rokotuksen Jeesusta kohtaan. Tämä on tapahtunut kristinuskonto nimisellä rokotteella, jossa väestö on käsitelty kuolleella sanomalla ja opeilla, niin että suurelle osalle on kehittynyt vastustus elävää Jumalaa kohtaan. Niin monet ovat turtuneita Raamatun sanomalle, koska he jo ovat ”kristittyjä” ja kirkon jäseniä.
Ajattelen, että tämä varsinainen uskonnollinen rokotusohjelma aloitetaan jo heti todella pienestä ja silloin annetaan kaikkein kovin rokotus, jonka päälle koko rokotusohjelma perustuu. Heti vauvana kun annetaan lapsikaste ja tässä toimituksessa liitetään kirkkoon. Rokotusohjelmaan kuuluu konfirmaatio ja kaikki muut kirkon ”jäsenedut” aina hautaansiunaamiseen saakka. Missään vaiheessa tässä ohjelmassa ei edellytetä parannuksen tekoa synneistä, uudestisyntymistä ja uskoa Jeesukseen henkilökohtaisena Vapahtaja tai Pyhän Hengen sinettiä, järjestelmälle riittää jäsenyys ja jäsenmaksu.
Tämä vauvojen kastaminen ja sitä kautta kirkkoon liittyminen ja kokonaisten kansakuntien koko siihen valhe”pelastukseen” turruttaminen on niin valtavan surullista. Itselläkin oli aikanaan valtava ihmettelyn paikka, olenko menossa taivaaseen vai helvettiin täältä, kun sydämessä oli rauhaton olo, mutta sitten kuitenkin kirkon opetuksen mukaan kasteessa oli tultu Jumalan lapseksi. Nykyään itsellä sitten taas kuoleman jälkeinen aika ei pahemmin pelota vaan enemmin tietää että se on ihanaa (vaikkei sitä vielä olekaan saavuttanut ja uskoville vaikeat ajat ovat vielä edessäpäin eikä voi kuin rukoilla että saisi uskonsa säilyttää). Kirkkoon en ole enää kuulunut kuuteen vuoteen. Uskovien yhteys, seurakuntayhteys ja Kristuksen ruumiiseen kuuluminen on jotain aivan muuta kuin rekisteröityihin yhdistyksiin ja kirkkokuntalaitoksiin kuulumista.
Luin tuossa hiljan, että Lutherkin vastusti lapsikastetta, tämä oli ihan mielenkiintoista:
”Ilman henkilökohtaista uskoa ei ketään tulisi kastaa. Jos emme voi olla varmoja, ovatko pienet lapset itse uskovia ja onko heillä itsellään uskoa, on neuvoni ja arvioni, että on parempi antaa kasteen odottaa, ja vielä parempi pidättäytyä kastamasta enää lapsia, ettemme sellaisilla hullutuksilla ja tempuilla tee pilaa tai suututa siunattua kaikkivaltiasta Jumalaa.” (Luther, lainaus T.E. Watsonin kirjasta Baptism not for Infants (Walter, 1962, itse otin tämän lainauksen lainauksen kirjasta Pawson, D. Terve kristityn syntymä.)
Uskoontuloni jälkeen lykkäsin pitkään ajatusta upotuskasteesta, en edes halunnut kuulla siitä mitään opetusta, koska ajatuksissani luulin, että jos menee upotuskasteelle, niin sitten siinä samalla on pakko liittyä helluntai- tai vapaakirkkoon (tunsin hengellisen ”järjestökentän” hyvin huonosti, mikä ei ole ihme kun koko kenttä on niin sillisalaatti). Sitten kun myöhemmin sainkin kuulla, että kuka tahansa uskova voi kastaa toisen uskovan ja missä tahansa vaan, eikä mihinkään tarvitse liittyä, niin tämä olikin aivan mullistava uutinen. Koin heti hengessäni kehotusta ja halua tulla kastetuksi Jeesuksen nimeen. Niinpä minut sitten kastettiinkin huomaamattomasti eräässä uimahallissa muiden hallissa olijoiden vetäessä kroolia viereisellä kaistalla.
Ajattelen, että monilla muillakin voi olla tuskaa kasteasian kohdalla nimenomaan siinä, että missä ja koska ja kuinka kaste voisi tapahtua ilman että siitä tulisi valtava numero. Uskon ja tiedän, etten ole ollenkaan ainoa lapsikasteen saanut uskovainen, jota Jumala kehottaa upotuskasteelle Raamatun esimerkin mukaan. En halua lähteä tässä nyt mitenkään opettamaan tätä asiaa sen enempää, minun tekee vain mieli kertoa näitä käytännön asioita siitä, että kastetuksi tuleminen on todellakin hyvin mahdollista lähes missä tahansa joessa tai järvessä tai altaassa ja kun vain lähtee kyselemään niin kyllä löytyy uskovia, jotka voivat toisen kasteen hautaan upottaa. ”Anna kastaa itsesi” (Apt. 22:16), on mielestäni hyvin aktiivinen kehotus, joka edellyttää aktiivista otetta siltä, joka kastetaan, eli hänen siis täytyy haluta tätä asiaa.
Hengen maailma on ihmeellinen. Emme tiedä mitä kaikkea siellä tapahtuu emmekä tiedä millaisissa uskonnollisuuden rokotuksissakin olemme sidottuja esim. niin kauan kuin olemme ajatuksissamme edes jossain määrin kiinni lapsikasteen napanuorassa. Tällaiset uskonnollisuuden lonkerot seuraavat sukupolvelta sukupolvelle satoja vuosia, jos kukaan ei katkaise niitä ja toimi toisin kuin edellinen sukupolvi. Kukaan nykypäivän ihminen ei varmaan keksisi esim. vaikka virpomista, mutta kun sellaista on tehty vuosisatoja(?) niin sellaista ja niin montaa muuta vanhaa traditiota pidetään yllä vaikka voitaisiin keksiä ihan uusiakin juttuja tai vielä parempi: ottaa alkuseurakunnan tavat oikeasti ja konkreettisesti käytäntöön. Lapsikastetraditiota on vaikea katkaista, koska siihen liitetään niin paljon taikauskoa (lapsi joutuu helvettiin jos ei ole kastettu). Kuitenkin juuri tämä asia on mielestäni tosiaankin perustaltaan pahin tässä kristinuskonnon rokotusohjelmassa, joka estää valtavia määriä ihmisiä näkemästä kuinka hekin ovat syntisiä ja uskoontulon tarpeessa.
