Syyskuun alusta tulin kerrostalolle ja tänne olen taas
kotiutunut. Hyvä näin ja kiitollisena taas tästä kodista. 8 vuotta olen jo
asunut tässä. Aika käsittämätöntä. Luulinhan muuttaessani, että tämä on joku
lyhyempi vaihe. Mutta tässä sitä on sitten oltu ja ihmetelty –
maatilahengailua, sisäisiä prosesseja, Israel-kuvioita ja muita projekteja,
mitä Herra on eteen tuonut.
En osaa ihan sanoa miksi, mutta aina kun joku vähän
kaukaisempi tuttu kysyy kuulumisiani, minua hävettää kertoa elämästäni. On
vaikea edes ymmärtää, mistä niin kova häpeä vyöryy ylleni. Se vain on, vaikka
tilanteessani ei pitäisi olla mitään erityisen häpeällistä. Jotenkin se häpeä
on vain minussa itsessäni. Eikä minulla ole välineitä sen pois ottamiseen. Kai
se jotenkin rakkauden ja rakastamisen kokemuksiin tai niiden puutteeseen
liittyy. Kenties joku epäjumala – esim. raha on ollut Jumalan rinnalla.
Raamatussa häpeä on yleensä seurausta epäjumalien palvelemisesta. Esim.:
”Häpeäksi koituu teille faraon turva, häväistykseksi suojan
etsiminen Egyptin varjosta.” (Jes. 30:3)
” Kaikki jumalankuvien tekijät ovat tyhjänpäiväisiä, eivätkä
nuo heidän hienot tuotteensa mitään auta. Niiden palvojat eivät näe eivätkä
ymmärrä mitään, ja niin he joutuvat häpeään.” (Jes. 44:9)
”Jokainen kultaseppä joutuu häpeään jumalankuviensa vuoksi,
sillä hänen valamansa kuvat ovat petosta, ei niissä ole henkeä.” (Jer. 10:14)
Nykyään on mielestäni vähän vaikeaa tietää mikä on
epäjumalanpalvelusta, ja epäjumalien pitämistä Herran rinnalla, kun ei nyt kuitenkaan
konkreettisia patsaita palvo. Varmasti kuitenkin on asioita, joita voi rakastaa
enemmän kuin Jumalaa ja jotka vaikuttavat oman elämän päätöksiin enemmän kuin
Jumalan Sana. Raha ja muiden mielipiteet ovat helposti tällaisia. Raamattu
käyttää tällaisista termiä maailma, maailman rakastaminen ja maailman henki
vastakohtana Jumalan Hengelle.
Ehkä jotenkin yksi kuluneen kesän mielessä pyörinyt teema on
ollut ”maailmasta erottautuminen”, mutta mitään konkreettista aihe ei ole ainakaan
vielä eteen tuonut. Onhan minulla ollut esimerkiksi vaikka kuinka kauan
ajatuksissa jonkinlainen omavarainen maatalous, mutta mikään ei ole
konkretisoinut asiaa siihen suuntaan tähän mennessä. Varsinkaan kun en edes asu
maatilalla. Nähtäväksi jää, koska Jumalan aikataulu siinä suhteessa alkaisi
tapahtua, vai alkaako ollenkaan. Tarvitsisi niin moni asia mennä uusille
urille. Yksi asia on yhteys. Kyllä siinä tarvittaisiin sitten muitakin samassa
Hengessä olevia mukaan. Ja niin kauan kuin ei ole, ei sitten ole Jumalan
aikataulukaan. En tätä oikein muulla lailla osaa ajatella.
Olen ihan kiitollinen että tähän syyskuun loppuun avautui
jotakin erilaista. Lähden reiluksi viikoksi Ruotsiin ja kuvioon liittyy
Pietarin juutalaisia. En ole erityisemmin vastuussa mistään, joten aika rennoin
mielin saa lähteä. Ja sitten vain katsotaan mitä Herra on varannut ja mitä
eteen tulee. Varmasti kaikenlaista!
Laitetaan tähän loppuun Sef. 3:19-20, jossa yhdistyy israelilaisten
maahanpaluu ja häpeän poistuminen:
