Onneksi jotkut miettivät elämän perimmäisiä kysymyksiä juhannuksenakin! Sain tänään nimittäin sähköpostia, jossa kysyjä kertoi pohtineensa koko aamun, että mistä kana pissaa. Vaikka montaa asiaa en kanan elintoiminnoista tiedäkään, tähän osasin antaa vastauksen, jonka olen oppinut äidiltäni jo lapsuudestani lähtien. Kanan niin kuin muidenkin lintujen pläjäykset sisältävät sekä pissan että kakan. Kätevä yhdistelmä, molemmat samassa! Valkoinen osa on pissaa ja se on värjäytynyt kalkista valkoiseksi. Tumma on sitten taas kakkaa. Että kun puhutaan vaikka biolanin kanankakasta ”yks kakkaa, kaks kakkaa”, niin se on oikeastaan harhaanjohtavaa mainontaa, kun siinä on myös kanan pissaa! Tätä jälkimmäistä asiaa en olekaan tajunnut itsekään aikaisemmin, vaan tämä kysymys ja siihen vastaaminen opetti nyt juuri minulle tämänkin asian. On se valtavaa! :)
Kysyminen on erittäin hyvä asia. Tämän yllämainitun kysymyksen arvoa nosti vielä huomattavasti se, että kysyjä on itse kotieläintieteen agronomi. Ja hän pystyi noin vain kysymään minulta, tänään kaksi viikkoa kesäkanoja pitäneeltä tyttöseltä tällaista kysymystä. Se kyllä vaatii tietynlaista nöyrää mielenlaatua. Joka taas koitui siunaukseksi minullekin. Minä taas en ollut tullut ajatelleeksi koko asiaa aiemmin, kun se oli ollut minulle ”itsestään selvää” lapsesta lähtien. Ja näiden asioiden kohtaamisesta syntyi mielenkiintoinen(??) blogi! :)
Hengellisissä asioissa vallitsee monilla nämä kaksi teemaa. ”Lapsesta saakka” ja ”voiko tällaista kysyä”. Tiettyihin asioihin on vaan urautunut lapsesta saakka, eikä niitä sitten ole tullut sen enempää pohdittua. Että Jumala on jonkinlainen ja että hengellisyys on jotakin tietynlaista, mitä isotäti tai mummu tai joku muu harjoitti. Ja että Jumala on Taivaallinen Isä, jolle voi sanoa iltarukouksen ja kirkossa voi käydä joskus. Näinhän se monilla menee, eikä asiat vain tule eteen eikä niitä tule mietittyä. Se on ihan luonnollista.
Jumala on kuitenkin antanut ihmisille aivot niitä käyttääksemme. Ja hengellisiä asioita saa ja on lupa kysellä ja kyseenalaistaa. Ja miettiä ja pohtia. Mitä tyhmemmän kuuloinen kysymys, sen parempi! Uskovat ilomielin odottaisivat kuulevansa kaikenlaisia kysymyksiä hengellisistä asioista. Kristilliset kirjakaupat ovat täynnä hengellisiä kirjoja. Ja Jumala odottaa, että Häneltä rukouksessa kyseltäisiin asioita. Varmasti Hän sitten järjestäisi jonkun vastaamaan tuohon kysymykseen. Vaatii vain pikkuisen nöyryyttä kysyä joltakin sitä asiaa, mitä on aina miettinyt. Jotakin ihan hassun kuuloistakin. Hengellisten asioiden mistä kana pissaa!
Jeesus sanoo: ”ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan” (Matt. 18:3). Lapset ovat tietyssä iässä kovia kyselemään. Ja taivasten valtakuntaan ei Jeesuksen sanojen mukaan pääse, jos ei tule lasten kaltaiseksi. Kyselyikään. Monet pienet hassut kysymykset voivat olla esteenä sille, ettei ole päässyt uskon tiellä eteenpäin. Tai edes sille uskontielle. Varsinkin jos on saanut jostain huonoja vastauksia. Jeesus sanoo: ” Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli meneväisten sisälle mennä.” (Matt. 23:13). Jos joskus on saanut ikävän tai tyhjäksi jättävän vastauksen, niin se ei tarkoita sitä että se välttämättä olisi ollut ollenkaan Jumalan tarkoittama vastaus tuohon kysymykseen. Sitä vaan sitten kannattaa kysyä muutamalta muultakin. Tai lukea joku toinen kirja, jos ensimmäinen ei antanut vastauksia. Uskovien vastaukset voivat olla joskus ”aivan mitä sattuu” tai kenties vastaaja ei edes ole uskossa, luulee vain olevansa. Mutta silti Jeesus kehottaa etsimään että löytäisi. Varmaan tarkoittaa vastauksia kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin.
Parhaimpia kysymyksiä on miksi Jeesuksen piti kuolla? Se oli minullekin, lapsesta saakka, ollut mysteeri. Jumala kyllä oli selvästi olemassa, mutta että mitä virkaa oli Jeesuksella? Tähän kysymykseen Jumala haluaisi myös henkilökohtaisesti jokaiselle vastata. Ja vastasi minullekin, silloin kerran, kun halusin oikein Jeesukseen tutustua. Vastaushan voidaan sanoa näinkin: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16). Mutta jos ei pysty ottamaan tätä vastausta vastaan tai ymmärrä sitä tai se kuulostaa vain sanahelinältä, niin se ei tarkoita, etteikö asia kuitenkin voisi vielä koskettaakin. Pitää vain kysyä ne kaikki muut kysymykset ensin pois alta, ennen kuin tulee tämän vuoro. Että miksi Jumala sallii sodat? Miksi on niin paljon kärsimystä? Miksi lapsuuteni oli sellainen kuin oli? Miksi joku kuoli nuorena? Miksi minulla on tämä sairaus? Miksi on niin monia eri uskontoja? Jne. Isän luo saa tulla kyselemään ja hän haluaa vastata niin kuin vanhempi lapselleen. Raamatun sanoja nämäkin: ”Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.” (Sananl. 24:26)
