Pysyn edelleen munateemassa, tänään on vuorossa silmämunat! Tämä siksi, että jouduin käymään tarkastuttamassa lekurilla omaa silmämunaani. Siihen tuli eilen roskan tunne, mielestäni heti sen jälkeen kun olin onnistunut hajottamaan yhden juomalasin tuhansiksi palasiksi. Olen murehtinut, että menikö lasinsiru silmään. Ei se lääkärikään siellä mitään nähnyt, vaikka luomia käänteli ylösalaisin (inhoa sitä juttua tosi paljon..) Silmämunassa on kyllä edelleen roskafiilis ja tunnen itseni valtavan sairaaksi pieneksi rääpäleeksi, kun on tämmöinen oire. Mut pitää nyt sit odottaa ja katsoa että meneekö se roskantunne vaan ittellään pois. Jotakin tippaakin tuos ny äsken yritin osoitella silmään.
Pistin Raamattuhakuun (olen käyttänyt paljon tätä hakuohjelmaa blogia kirjoittaessani: http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible) sanan silmä ja sen taivutusmuotoja. Kuten tiedossa olikin, silmä mainitaan useasti Raamatussa.
Eräs silmä-kohta on: ”Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin on koko ruumiisi valaistu. Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä.” (Matt. 6:22-23) Fyysisen ruumiin kohdalla on helppo käsittää, että valo tulee ihmiseen silmän kautta. Jos ei silmä toimi, niin on pimeää. Mulla on nyt silmätippa vaikuttamassa ja jotenkin näkökenttä on edelleen vähän samea. Samalla koko maailma vaikuttaa samealta, vaikka sameus on vain minun silmässäni, ei koko maailmassa, jonka muut näkevät kyllä kirkkaasti.
Jotenkin silmät ruumiin lamppuna loistavat myös ulospäin. Ihmisestä näkee kaikkein eniten katsomalla silmiin. Naamanilmeitä voi väännellä mihin suuntaan vain, mutta katsetta ei ihminen itsekään pysty muuttamaan. Se kertoo paljon sielun tilasta. Silmät voivat loistaa, ne voivat olla täynnä rakkautta ja lempeyttä tai sitten jotakin muuta, laimeat tai sisältää pelkoa ja vihaa. Jotakuta voi olla vaikea katsoa silmiin syystä tai toisesta, joskus taas jostakusta näkee, ettei hänen katseensa ole puhdas, vaan synti jotenkin hallitsee katsettakin.
”Sinun silmäsi ovat puhtaat, niin ettet voi katsoa pahaa.” (Hab. 1:13) ”Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät.” (Ps. 19:8) Maailmassa on kaikenlaista perkeleen aiheuttamaa saastaa, mitä ei tarvitsisi silmiensä kautta itseensä imeä. Itsestään selvää pitäisi olla, ettei telkkaria katselisi juuri ollenkaan, muuta kuin ehkä http://vod.tv7.fi/ohjelmatiedot/ . Teeveen kautta ihminen näkee asioita, joita hän ei normaalisti muuten ollenkaan näkisi ja katselisi. Kun Suomessa on nyt rauhan aika, niin miksi pitäisi katsoa ohjelmia, joissa tapetaan? Miksi pitäisi katsoa, mitä toiset ihmiset tekevät sänkykammareissaan? Miksi pitäisi katsoa juonittelua ja pahan puhumista? Näihin turtuu ihmeellisellä tavalla, kun niitä on oppinut katsomaan eikä tavallaan pidä asiaa minään. Mutta jos asiaa ajattelee, niin ”viihteen” tai ”taiteen” nimissä ihmiset saastuttavat silmiensä kautta itseään varmaankin tänäpäivänä eniten. (En sano, että teeveen kattelu on syntiä sinänsä, mutta harvemmin se sisäistä ihmistä rakentaakaan, se on semmoista kamalan epäterveellistä sielun pikaruokasössöä, joka pidemmän päälle johtaa puutostauteihin.)
Jumalan silmät tarkkailevat jokaista ihmistä: ”Herran silmät ovat joka paikassa.” (Sananl. 15:3) ”Hänen silmänsä valvovat ihmisten teitä, ja hän näkee kaikki heidän askeleensa.” (Job. 34:21). ”Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa. Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.” (Ps. 139:3-4)
Jos hengelliset asiat tuntuvat sameilta, se ei tarkoita että ne oikeasti olisivat sameita, vaan että omassa sisäisessä silmässä on sameus tai kokonaan sokeus Jumalan asioille. Jumala kyllä haluaisi avata jokaisen silmät näkemään maailman uudella tavalla. Ilman Jeesusta jokainen on sokea hengellisille asioille. Jeesus tuli avaamaan sokeain silmät: "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen” (Luuk. 4:18) ”Herra avaa sokeain silmät.” (Ps. 146:8) ”Sinä päivänä kuurot kuulevat kirjan sanat, ja sokeiden silmät näkevät vapaina synkeästä pimeydestä.” (Jes.29:18).
Paavalin tavoin saan rukoilla silmien aukenemista jokaiselle näkemään Jeesuksen kirkkauden: ”Sentähden minä notkista polveni Isän edessä..että hän antaisi..Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneita ja perustuneina voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja syvyys ja korkeus on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä. (Ef. 14-19)
Eräs uskova ystäväni sanoi kerran: on se sitten valtavaa kun saa NÄHDÄ Herran. Kuulen edelleen korvissani kaipaavan äänenpainon hänen noissa sanoissaan. Sitten asia menikin niin, että Jumala kutsui tämän ihmisen luokseen Kotiin yllättävällä tavalla jo muutamia kuukausia tuon sanomisensa jälkeen. Katjalle oli annettu poikkeuksellinen taivaskaipuu jo nuorella iällä ja hän pääsi katselemaan Kristuksen kirkkautta ja rakkautta kasvoista kasvoihin. Siellä kaikki on oleva täydellistä ja näkymät ihanat: ”Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.” (1. Kor. 13:12)
