torstai 10. syyskuuta 2009

Kohujuttu

Muutama päivä sitten piipahdin eräässä museossa. Siellä oli mm. tällainen puuveistos:


Emil Cedercreutz, Kukko ja kana

Veistos on tehty yhdestä puusta, kukko ja kana ovat siinä kylki kyljessä, yhtenä eivätkä irrallisina. Se oli minusta puhuttelevaa. Ja kaiken lisäksi erittäin raamatullista, jos vertauskuva ulotetaan aviopuolisoihin.

Viime päivinä on taas käyty julkista keskustelua miehen ja naisen asemasta toisiinsa nähden. Automiehen puheet kohahduttivat kansaa. Minullekin tuli sähköpostiin mielipidekysely että minkä tahojen maine nyt on kärsinyt ja kenen pitäisi erota jne.

Kovin surulliselta tuntuu tämäkin juttu. Ja tämäntyyppinen keskustelu ylipäänsä. Tavallaan se on mielenkiintoistakin ja mielipiteitä aina löytyy jokaiselta, kun kosketetaan aluetta, joka koskee herkästi jokaista: miehuutta tai naiseutta. Surulliseksi asian tekee tämä erikoinen kilpailutilanteelta vaikuttava asetelma – aivan kuin pitäisi olla puolustamassa omaa sukupuoltaan ja lytätä toista.

Tämä kilpailutilanteelta vaikuttava asetelma jyllää ja on jyllännyt yhteiskunnassa ja parisuhteissa iät ja ajat. Syntiinlankeemuksen seuraustahan sekin on: kun Aadam lankesi syntiin, hänen ensimmäiset sanansa olivat Eevan syyttäminen tapahtuneesta. Tuon jälkeen syyllistä milloin mihinkin tilanteeseen on etsitty vastakkaisesta sukupuolesta. Niin, oikeastaan jo pelkästä sana ”vastakkainen sukupuoli” kuvaa hyvin vastakkainasettelua, joka tilanteessa usein valitsee.

Cedecreutzin veistoksessa lähtökohta on parempi. Ei vastakkainasettelu vaan rinnakkainasettelu. Ja että ovat samasta puusta. Näin on lähtökohtamiehen ja naisenkin kohdalla. Jumala teki ihmisen omaksi kuvakseen, yhdeksi kuvaksi, joka muodostuu miehestä ja naisesta. Raamattu kertoo, kuinka nainen tehtiin miehen puolikkaasta (usein käännetty kylkiluuksi, mutta oikea käännös alkukielestä on puolikas). Kun puolikkaat laitetaan yhteen, tulee täydellinen kuva. Perkele haluaa hajottaa kaiken Jumalan tekemän ja siksi syntiinlankeemuksessa sukupuolten välillekin tuli jotakin, mikä vaikeuttaa yhden kuvan hahmottamista. Toisekseen koska sukupuoli-identiteetti on hyvin syvällä ihmisessä, tärvelemällä tätä aluetta saatana pystyy tekemään erittäin paljon kipua ja haittaa ihmisille.

Jeesus tuli kuitenkin tekemään tyhjäksi perkeleen teot ja aviopareilla on mahdollisuus myös elää todeksi sitä yhteyttä, jonka Jumala on valmistanut. Tähän ihminen ei kuitenkaan pysty omin konstein, vain Pyhä Henki voi sitä vaikuttaa. Tilanteessa tullaan vinkkeihin, jotka ihmiset yleensä käsittävät täysin väärin ja heivaavat Raamatun nurkkaan vanhanaikaisena sovinistikirjana. Syy on se, ettei voida käsittää, ettei ihminen todellakaan omassa voimassa voi elää todeksi Raamatun kehotuksia. Ettei tarkoitus ole niitä väkisin vääntää, vaan pyytää että Jumala vaikuttaa sellaisia asioita omassa itsessä.

Yhteyden palautumisen neuvoiksi Raamattu kertoo: ”Miehet, rakastakaa vaimojanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa.” ”Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa, niin kuin omia ruumiitaan: joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä. Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niin kuin Kristuskin seurakuntaa.” (Ef. 5:25, 28-29) Eikö olekin ihmeellistä tekstiä? Ei kyllä yhtään sovinistista ainakaan minun mielestä! Lähtökohta on aivan luomisessa asti – ollaan samaa lihaa ja toista kehotetaan vaalimaan samoin kuin itseään. Mutta jos ei tunne mitä on Kristuksen rakkaus, niin silloin on vaikeampi rakastaa puoliskoansakaan tässä tarkoitetulla tavalla.

Naisille Raamattu antaa taas apuja yhteyden palautumiseen seuraavasti: ”Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset, niin kuin Herralle.” ”Niin kuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.” "Vaimo kunnioittakoon miestänsä" (Ef. 5:22,24,33)

Jos omassa elämässä ei ole halua olla alamainen Herralle, niin sitten ei välttämättä kannata kauheasti yrittää olla alamainen miehelleenkään. Siksi, että silloin kyseessä saattaa ennemmin olla alistuminen, väkisin suostuminen, omien toiveidensa tukahduttaminen jne, josta yleensä seuraa vain katkeruutta, mikä taas ei tuo pidemmän päälle iloa kummallekaan. Alamaisuus miehelle tulee nimenomaan Jumalan vaikuttamasta vapaaehtoisuudesta. Uskova voi olla Herralle alamainen Hänen suuren rakkautensa tähden, täydestä vapaaehtoisuudesta. Silkasta Jumalan aiheuttamasta halusta, joka pursuaa vapaaehtoisuudesta käsin, saa myös olla alamainen miehellensä. Jumala ei oleta tai vaadi, että kukaan tekee sellaista omassa voimassa tai vielä pahempaa, toisten käskemänä ja alistamana. Eihän siinä mitään hienoa tai jumalallista sitten ole, jos se ei perustu vapaaehtoisuuteen ja Jumalan Pyhän Hengen vaikutukseen. Yhtä vähän kuin kukaan pystyy väkisin tai pakosta aidosti rakastamaan, yhtä vähän kukaan pystyy väkisin tai pakosta olemaan aidosti alamainen tai sydämestään kunnioittamaan. (Joskus tekisi mieli tutkia vielä tarkemmin tuota ”alamainen” sanaa, onko siinä alkukielessä joku vivahde mitä suomen käännös ei tarjoa. Alamainen kun kuulostaa ensi kuulemalta jotenkin ikävältä, alavireiseltä yms., alistetulta jne., vaikka asiayhteys paljastaa ettei sellaisesta ole kyse.)

No, joo, sinkkunaisen parisuhdepuheita ei tietenkään välttämättä tarvitse ottaa kovin vakavasti. Sen verran olen kuitenkin näitä juttuja miettinyt, että minulla on nykyään enää vain yksi rukousaihe siitä, millaisen toivoisin tulevan puolisoni olevan. Olen toivonut Herralta miestä, jota
voisin aidosti sydämestäni kunnioittaa ja arvostaa.

Herrani, eikö jo vähitellen voisi tapahtua jotakin tällä sektorilla elämässäni..? Tunnustan ja myönnän olevani täydellisen vajaa ilman sitä toista puoliskaa. Sanothan itsekin: "Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä" (1. Moos. 2:18). Auta minua minun yksinäisyydessäni.

P.S. Monet kristilliset parisuhdekirjat ovat hyviä. Tätä esimerkiksi voi suositella:http://kauppa.tv7.fi/epages/GPL.sf/AU_en/?ObjectPath=/Shops/15092008-99765/Products/9789524753579

P.P.S. Olin aivan kypsänä, kun puhdistin tänään leikkuupuimuria. Kiinnostus koneisiin ei todellakaan ole sisältynyt omaan puoliskooni Jumalan kuvaa, ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä pahemmalta koneiden kanssa takkuaminen minusta tuntuu. Mitähän se yks irtisanoutunut automies nyt mahtaa tehdä, kun niin hätäisesti jätti työnsä? Täältä on menny traktorista rengas, oliskohan sillä aikaa tulla korjaamaan se? Tai meidän hajonneen ruohonleikkurin? Tai remppaamaan pari rakennusta? Voin kyllä palkaksi silittää pari paitaa!