”Kanat tunnin vapaalla jalalla. Kukko kulkee edellä ja suurin osa kanoista yleensä perässä. Ei suurempaa dramatiikkaa. Huomenna harjoitukset jatkuu..”
”No nyt on kukko heittäytyny ihan mahdottomaksi. Se kulkee pöheiköstä toiseen kanat perässä.”
”Kukko halus kai ensin kiertää katsomassa paikat, nyt ne on kopin edessä.”
Kun olin saapunut takaisin, kanalauma oli jo erittäin tottunut vapaana olemiseen. Ne kulkevat pihassa siellä ja täällä, ottavat multakylpyjä kukkapenkeissä, kakkivat portaille, lepäilevät ja juoksevat ihmisiä vastaan luulleessaan saavansa jotain. Kukko siinä sitten myös kukkoilee mukana, välillä sekin ottaa multakylpyjä, mutta muistaa myös kiekumishommansa. Jotenkin ovat kyllä taas niin parhaimmillaan aivan vapaana, nättejä valkoisia lintuja vihreällä nurmikolla. Laumahenki tulee näkyviin, kun kumminkin aikalailla pysyvät yhdessä.
Tänä vuonna ei edes ole semmoista aikaisempien vuosien Outolintua tai Kyyhökanaa eli jotenkin poikkeavaa kanayksilöä porukassa. Ainoa joka poikkeaa joukosta on kukko. Ja kyllä se ihan herrasmies on. Kun vie jotain ruokaa, niin kanat ryntäävät kupille, mutta kukko ei koskaan ryntää, vaan jättäytyy sivulle. Joskus näyttää että se tarjoilee jotain ruokia kanoille. Ja millään lailla aggressiivinen se ei kyllä ole yhtään ketään kohtaan, ei tarvitse pelätä vihaista kukkoa. Lähinnä vaan meinaa huvittaa se kukkoilu, jonka se kuitenkin ottaa niin tosissaan koko ajan. Lisäksi kukko myös yrittää ottaa vahtimisen vakavasti koko ajan. Sen näkee harvemmin nukkumassa kuin kanojen. Joskus kuitenkin kukko näyttää nukahtavan seisaalleen. Sen silmäluomet menevät kiinni, jalat alkavat mennä kasaan, uni on voittamassa.. ja sitten taas se yrittää piristyä, pysyä hereillä ja tarkkailla ympäristöä. En kyllä tavallaan ihmettele miksi joku on nähnyt kukossa jotakin vertauskuvallista valvomiseen. Vaan kyllä sekin sentään ihan nukkuukin, päivälläkin.
Kanojen vapaus on siis hienoa. Niin kuin uskovan vapauskin. Italian reissulla meillä oli yhtenä aiheena uskovan vapaus, mitä se itse kullekin merkitsee. Koitin sitä silloin siellä vähän miettiä, mitä siitä tuli ensimmäisenä mieleen. Jotenkin ajatukset kiertyivät kolmelle eri ”tasolle”:Ajattelisin, että vapaus Jeesuksessa ”ruumiin tasolla” on vapautta siitä, että kaikenlaiset olosuhteet ovat hyviä. Että voi olla onnellinen ja tyytyväinen ilman jotakin standardeja tai vertailua muihin. ”Mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. ”Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin.” Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on”, ”Osaan elää niukkuudessa, osaan myös elää runsaudessa; kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut; sekä olemaan ravittuna että näkemään nälkää, elämään sekä runsaudessa että puutteessa.” Jumala on luvannut pitää huolen omiensa ruuan ja vaatetuksen tarpeista: ”Älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä koko aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoisemmat kuin ne? Älkää siis murehtiko sanoen: Mitä me syömme? tahi: Mitä me juomme tahi: Millä me itsemme vaatetamme? Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevat. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” On valtava vapaus, jos saa elää todeksi sen, että Jumala todella huolehtii lapsestaan eikä tarvitse kantaa murhetta maallisista. (Toki arjessa eletään, mutta ettei tarvitse murehtia vaan saa luottaa Jumalan lupauksiin.)
Toinen taso on sielun taso. Se on varmasti hyvin laaja juttu, mutta itselle tulee ensimmäisenä mieleen vapaus ihmisten mielipiteistä. (Ehkä siksi, että tällä tasolle koen olevani kaiken vähiten vapaa.) Uskovien ei tarvitsisi olla väärällä lailla ollenkaan sidoksissa ihmisten mielipiteisiin. Jeesuksen seuraaminen ja yleinen mielipide ovat aina vastakkain ja vievät eri suuntiin: ”Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.” ”Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia.” Rukoilen, että saisin enemmän vapautua mielipiteistä ja seurata Jeesusta enkä yrittää mielistellä joka suuntaan. ”Niin me puhumme, emme, niinkuin tahtoisimme olla mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka koettelee meidän sydämemme.”
Kolmas taso on hengen vapaus. ”Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.” Vapaus elää elävän Jumalan yhteydessä, Hänen liikuteltavanaan. Ilman ihmisten perinnäissäännöksiä ja uskontoja, kaavoja ja traditioita. Että saa olla uskovien yhteydessäkin Hengen johdatuksessa, aina ammentaa uutta ja yllättyä Jumalan ihmeistä ja rikkauksista. Ettei tarvitse kuulua mihinkään kirkkokuntahäkkiin, vaan notkeaan Kristuksen ruumiiseen eli elävään seurakuntaan: ”vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa” ”Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi” ”Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä.” On valtavaa, kun saa olla osana elävässä Kristuksen ruumiissa. Rukoukseni on, että saisi tulla enemmän tilanteita, joissa Pyhä Henki voisi täysin vapaasti ja puhtaasti toimia. Erinäiset perinteet, tavat, ohjelmat ja aikataulut kahlitsevat uskovienkin kokoontumisia nykyään melkein aina. Mutta onneksi sentään joskus saa kokea hengen vapauttakin seurakunnassakin ja uskon ja rukoilen, että jatkossa vielä enemmän.
Tämä vapausartikkeli on tietysti hyvin vajavainen. En puhu tässä kunnolla ja selvästi edes vapaudesta synnin kahleista, mihin koko homma Jeesuksessa perustuu, Hän vapauttaa synnin orjuudesta ja sen takia on myös mahdollista olla vapaa eri tavoin monilla elämän alueilla, joilla vihollinen on sitonut vankilaansa. Jeesuksella on avaimet kaikkinaisiin kahleisiin ja siksi Hänessä on vapaus: "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta." Hassuin paradoksi on, että ihmiset eivät halua tulla Jeesuksen luo, kun pelkäävät menettävänsä vapautensa ja joutuvansa kontrolliin ja muottiin, vaikka todellisuudessa ihminen on luonnostaan ilman Jeesusta koko ajan synnin kahleissa ja Jeesus antaisi todellisen vapauden.
”Sillä se on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä - niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat.”
”Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa.”
”Vapauteen Kristus vapautti meidät.”
