lauantai 5. heinäkuuta 2008

Muna ja reseptien kirjo

Sain eilen aivan loistavan lainalahjan! Ystäväni oli nähnyt kirjaston uutuushyllyssä kirjan nimeltä ”Muna” ja lainannut sen minulle. Laina-aika on 1.8. asti. Kyseessä on keittokirja ja olen aivan innostunut tuosta kirjasta. Kaikki, jotka tuntevat minua yhtään paremmin tietävät, että kyseessä on todellinen Herran IHME, jos kerran MINÄ olen innostunut KEITTOKIRJASTA! Jumalalle ei totisesti mikään ole mahdotonta!

Kirjan nimi on siis Muna ja kirjoittaja on Michel Roux, joku huippukokki vissiin. Suomenkielinen versio kirjasta on ilmestynyt tänä vuonna. Tässä upeakuvaisessa opuksessa on yli 130 ohjetta ja ideaa erilaisiin munaan perustuviin ruokiin ja jälkiruokiin. Siinä kerrotaan munan keittäminen, paistaminen, omeletit, munakokkelit, uppomunat ja näiden lukuisat variaatiot ja toisaalta kohokkaat, täytekakkupohjat, ohukaiset, jäätelöt ja marengit. Tänään kokeilin jo uppomunia!

En olekaan ennen oikein kunnolla ajatellut, miten laaja munan käyttötarkoitus on. Siitä valmistuu kaikkein yksinkertaisin ruoka (keitetty tai paistettu muna) ja toisaalta se on välttämätön raaka-aine kaikkein hienoimmissa ja vaikeimmin valmistettavissa kastikkeissa, majoneesissa ja kohokkaissa. Lisäksi se on välttämätön myös parhaimpien herkkujen valmistuksessa. Täytekakut ja jäätelöt tarvitsevat munaa, kun ne itse valmistetaan. Maailmanlaajuinen ruokalista ja juhlapöydät olisivat jokseenkin erilaisia ilman munaa!

Luulen, että joku muukin on unohtanut munan laajemmat käyttömahdollisuudet, kun kanoista kertoessani yleensä ihmetellään, että nytkö teillä vaan syödään keitettyjä ja paistettuja munia. Nehän ne tietysti ensimmäisenä tulevat mieleen. Mutta vaikka munia tulee 5 päivässä tasaiseen tahtiin, tällä hetkellä jääkaapissa ei ole säilössä kuin tänään tulleet 5 munaa. Kyllä niitä kuluu :)

Herkullisen näköisiä marenkikuvia katsellessa ja toisaalta munan lukuisia käyttötarkoituksia ihmetellessä tulee mieleen myös hengellisiä vertauksia näistä asioita. Luulen, että aika moni mieltää hengellisen elämänkin jotenkin perin yksitoikkoiseksi – keitettyjen munien syömiseksi joka päivä kyllästymiseen asti. Että kun on uskossa niin se tarkoittaa, että pitää käydä kirkossa istumassa, ehkä laulaa kuorossa tai soittaa jotain jossain tai pitää pyhäkoulua. Tai kutoa sukkia lähetyksen hyväksi. Eikä sitten oikein paljon muuta tulekaan mieleen. Ja jos sitten nämä asiat eivät innosta ja tunnu omilta niin saattaa tulla ajatelleeksi, että tuo uskossa oleminen sopii vain 70+ naisille eikä ainakaan minulle. (Tai sitten vaikka nuorisolle tms, muttei juuri minulle.)

Mutta niin kuin Muna-kirja paljastaa kananmunan laajat käyttötarkoitukset, niin Raamattukin paljastaa uskossa elämisen todellisuuden. Siellä todetaan mm.: ”Sillä elämä on minulle Kristus” (Fil. 1:21) sekä ”ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa.” (Gal. 2:20). Uskovana eläminen ei ole toimintojen harrastamisia tai tilaisuuksissa käymisiä, vaan koko elämä uudessa valossa. Uusi mielekkyys voi tulla niin monille elämän alueille, joilla ei olisi voinut uskoa sitä mitenkään olevan. Ja Jumala johdattaa johdatusta pyytäviä niille paikoille, joilla saa olla juuri siinä tehtävässä mikä itselle parhaiten soveltuu. Ei tarvitse osata laulaa eikä soittaa!

Kananmunat liittyvät herkullisimpiin hetkiin, jos ajatellaan että kakut ja jäätelöt eivät synny ilman niitä. Ja Jeesusta tarvitaan siihen, että voi kokea kaikkein mielekkäimmät ihmiselämään tarkoitetut hetket. Mutta kuinka voi kertoa toiselle miltä maistuu jäätelö, jos toinen ei ole koskaan sellaista maistanut…?

Jäätelöstä puheenollen, tuon Muna-kirjan jäätelöreseptejä lukiessa tuli innostus että tarttis päästä kokeilemaan jäätelön tekemistä itse. Mahdankohan hommata seuraavaksi jäätelökoneen? Sellaista siinä tarvittaisiin.