Toiseksi edellisessä eli 16.7. olleessa kirjoituksessa oli se aitojen takaa otettu komean kukon kuva. Kirjoitin silloin, että se oli rodultaan valkoinen leghorn kukko. Itsellä oli kyllä pienoinen epäilys, että jos se sittenkin on joku muu, mutta kun se niin näytti valkoiselta leghornilta, niin ajattelin sitten, että ei kai se muukaan voi olla. Kävi sitten niin, että olin asiassa sekä oikeassa että väärässä. Onneksi tätä blogia lukee paremminkin kanoja tuntevia ihmisiä kuin minä, niin sain oikaisun asiasta ja nyt voi kertoa sen muillekin, ettei tule levitetyksi harhaoppia valkoisesta leghornista. Minulle nimittäin kerrottiin, että se kukko oli jonkinlainen risteytys. Siinä tosiaan oli valkoista leghornia, jolta se pitkälti näytti, mutta että siinä on myös geenejä jostain muusta, raskaammasta ja isommasta kanarodusta. Sekoittunut tapaus siis. Ei rotupuhdas valkea leghorn. Tätä ei varmaan kovin moni lukija olisi pystynyt sanomaan. Pitää olla ollut paljon tekemisissä kanojen kanssa ja tuntea eri rotuja, jotta pystyy sen tuolla lailla kuvasta sanomaan. Pieni epäilykseni ei riittänyt asian vahvistamiseksi. Eli sittenkin oli parempi, etten tuota komeaa kukkoa tänne saanut, kun minä tietysti kasvatan vain puhdasrotuisia valkeita leghorneja! :)
Tämmöinen sekoittuneisuus on yksi pahimpia vihollisen juonia hengellisissä asioissa. Että joku asia äkkiseltään näyttää oikein komealta ja puhtaalta kristillisyydeltä ja käytännössä sisältääkin jotain aivan vääriä geenejä. Mistä minä tiedän vaikka tuonkin kukon käytös olisi ollut jotenkin kovinkin erilaista kuin valkoisen leghornin käytös? Kun siinä kerran oli niitä muitakin geenejä, sattui vaan erehdyttävästi näyttämään valkoiselta leghornilta. Erilaisissa kristillisissä piireissä voi myös löytyä ties mitä oppisekoituksia. Että on jotakin asioita, jotka on otettu Raamatusta, puhutaan Jumalasta ja lähimmäisenrakkaudesta ja ties mistä muista kristilliseltä kuulostavista asioista, mutta kuitenkin onkin jätetty pois asian varsinainen ydin eli todellisen uskoontulon eli uudestisyntymisen tarpeellisuus, jonka vain Jumala voi tehdä ihmisen kääntyessä Jeesuksen puoleen ja syntisyytensä tunnustaessaan. Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” (Joh. 3:3).
Jeesus varoittaa paljon sekarotuisuudesta hengellisissä asioissa. Ulkokuorella, sanoilla, symboleilla ja toimituksilla on niin helppo viedä ihmisiä harhaan. Kun ihminen alkaa olla kiinnostunut hengellisistä asioista, vihollisen täytyy keksiä uusi juoni pitääkseen ihmiset pois Jeesuksen luota. Raamatussa kerrotaan, että” itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi” (2. Kor. 11:14). Se pystyy pitämään ihmisen Jeesuksen luota pois myös hyvillä asioilla, jopa ihmeteoilla: ”tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä” (2. Tess. 2:9). Jeesus varoittaa: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: ’Minä olen Kristus’, ja he eksyttävät monta. Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.” (Matt. 24:4-5,11).
Ongelmallista on jumalisuuden ulkokuori. Että ulkoisesti antaa ymmärtää että on kristitty, mutta sisältä ei olekaan (”heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman” 2. Tim. 3:5). Kaikki eivät ollenkaan ole oikeasti, Raamatun määrittelemällä tavalla kristittyjä, ketkä sanovat olevansa. Eikä uskovia vaikka sanovat olevansa. Erään valtavan ison ja laajan organisaation johtohahmo on tuon instituution oppien mukaan Kristuksen sijainen maan päällä. Oppiin kuuluu mm. rukousten osoittaminen kuolleille ihmisille ja syntien anteeksisaaminen toimitusten eli sakramenttien kautta. Kaikki siis sellaisia asioita, jotka ovat täydellisesti Raamatun vastaisia. Ja silti tätäkin oppia harjoittavia kutsutaan uskoviksi ja kristityiksi. Tämän Roomassa pääpaikkaansa pitävän järjestön vaikutusvalta tuntuu kasvavan jatkuvasti ja se on levitellyt ja levittelee oppinsa geenejä myös muihin kristillisiin kirkkokuntiin ja järjestöihin. Jokainen voi miettiä ja rukoilla, koska omalle kohdalleen tulee nämä sanat siitä, voiko enää kuulua siihen kristilliseen kirkkokuntaan tai järjestöön mihin nyt kuuluu:” "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi” (Ilm. 18:4).
Tässä voi sitten jo joku alkaa murehtia, että kuinka sitten voi elää uskovana tai mihin voi mennä ja onko mikään todellista. Todellista varmasti on, kun on kerran feikkejäkin! Jeesus lohduttaa: ”Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut.” ”Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.” ” Laskettuaan kaikki omansa ulos, hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä. Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä.” (Joh. 10:14,9,4-5).
Sain paljon itseäni kokeneemmalta kanankasvattajalta kuulla tuon, ettei se kukko ollutkaan puhdas valkea leghorn. Mitä hengellisiin eksytyksiin tulee, pitäisi myös olla nöyryyttä ottaa vastaan mitä muut uskovat ovat asioista mieltä ja mitä Herra kenenkin kautta ilmoittaa. Ja tietysti aina rukoillen kulkea ja pyytää Jumalaa johdattamaan, ettei joutuisi sekarotu-ulkokuorioppihetteikköikin, vaan pääsisi sellaisista pois tukevalle Jeesus-kalliolle. Kohti puhdasta valkoista leghorniutta! :)
