Kanahäkin viereen oli tuotu penkki sillä aikaa, kun olin ollut reissuilla. Siinä istuen saa kaikessa rauhassa katsella kanojen puuhastelua. Itse olin aiemmin istunut maassa. Tuo penkki on nimetty kanakatsomoksi. Perheemme lisäksi kanakatsomosta on nauttinut myös naapurinrouva. Kesän aikana vielä useammallekin tarjoutunee mahdollisuus kanakatsomon näkymiin. Tervetuloa kanakatsomoon!
Kanakatsomon penkki on kuitenkin hyvin vaatimaton. Melkein yhtä huono istuttava kun viime viikonlopun hengellisen telttakokouksen penkit, joilla kävin istumassa. Vain erittäin kiinnostavat puheet siellä ja kivat katseltavat täällä saa unohtamaan kovat penkit.
Pakko palata vielä viikko sitten näkemääni istuimeen. Pietarin Eremitaasiin ja siellä Pietari Suuren valtaistuimeen. En tiedä olisiko se ollut mukava tuoli vai ei. Tuota istuinta eivät turistit saaneet käydä testaamassa, katsoa vain. Opas kertoi, että joskus joku turisti oli käynyt kokeilemassa valtaistuinta. Tuon istahtamisen seurauksena kyseinen turisti oli saanut häädön Venäjältä ja loppuiän kestävän porttikiellon maahan.
Tuolla rajan takana näin siis tuolin, jolle ei ollut lupa istua. Valtaistuimen. Sellaisen, jolla istujalla on valta hallita sitä, joka istuimen eteen tulee. Tuonkin valtaistuimen edessä tunsi itsensä hieman pieneksi. Valtava valtaistuisali ja istuimella istuja, jolla on valta ylitsesi.
Jos Eremitaasin valtaistuin tai muiden maiden kuninkaiden häikäisevät valtaistuinsalit jäävät näkemättä, niin ei hätää! Ne ovat vain vertauskuvaa siitä mitä tämän ajan rajan takana tapahtuu. Saamme nähdä vielä paljon upeamman valtaistuimen. Raamattu kertoo siitä, että kerran tulemme, kaikki maailmassa koskaan eläneet ihmiset, olemaan kokoontuneita Jumalan valtaistuimen eteen. Tuolloin valtaistuimella istuu Jeesus ja kaikille on ilmiselvää, kuka on maailmankaikkeuden Kuningas. Kaikkien kuningasten Kuningas ja herrain Herra. ”Kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman… ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi että Jeesus Kristus on Herra.” (Fil. 2:10-11).
”Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.” (Matt. 25:31-32).
Tässä vaiheessa kannattaisi olla siellä oikealla, lampaiden puolella, sillä heille sanotaan: ”Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.” Vasemmalla puolella oleville Jeesus joutuu toteamaan tuskaisat sanat: ”Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.”
Kadotusta ei ole tehty ihmistä varten, mutta syntiinlankeemuksen seurauksena koko ihmiskunta joutui perkeleen puolelle eikä yksittäisellä ihmisellä ole asiaa Jumalan valtakunnan puolelle, ellei ota vastaan omalle kohdalleen Jeesuksen järjestämää pelastusta eli puolensiirtoa perkeleen omistusoikeudesta Jumalan omistusoikeuteen. Lampaat ja vuohet ovat hyvä vertauskuva, sillä lampaat seuraavat paimenta ja tuntevat hänen äänensä, mutta vuohet ovat itsepäisiä eivätkä tahdo seurata paimenta. Ulkoisesti ovat aika samannäköisiä eläimiä, mutta luonteeltaan täysin erilaisia. Niidenkin eroista voisi kirjoittaa tekstin, mutta jätetään se jokaisen itse tutkittavaksi.
Kanakatsomossa katsellaan kanoja ylhäältäpäin, mutta lempein silmin ja ihastellen. Samoin Jumalakin katselee luotujaan rakkauden silmin ja odottaa että ihmiset kääntyisivät hänen puoleensa, että hän saisi mahdollisimman monen kanssa viettää ikuisuutta taivaan puolella. Joka päivä on mahdollisuus vaihtaa sisin omaa tietä kulkevat vuohen sisimmästä Jumalan ääntä seuraavaan lampaan sisimpään: ”Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.” (2. Kor. 6:2).
