keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Kattoja

Istuttiin ihan normaalisti puolenpäivän aikaan ruokapöydässä, kun ulkoa alkoi kuulua epänormaalin kova kaakatus. Näköaisti havainnoi, kuinka pari kanaa kiiti pihan läpi ennätysajassa. Päästyään pihan toiseen laitaan ja seinän tullessa vastaan kanat lehahtivat ensimmäiseen vastaan tulleeseen turvapaikkaan: Peugeot 206:n katolle! Toinen kana varmisti katolla vielä paremman paikan ja tarttui kiinni antenniin ollen siinä kuin orrella. Näky oli aivan mainio, vaikka auton omistaja ei ollutkaan niin ihastuksissaan (ei ollut meidän pösö..).

Ihmetellessäni näkyä menin lähemmäs ikkunaa ja jonkun naapurin pikku kissimirrihän se siinä katseli kanoja. Pari reipasta kättentaputusta ja vähemmän lempeät näkemiin-tervehdykset saivat katin poistumaan paikalta. Saa sitten nähdä kuinka pitkään muistaa tajuta olla pois tältä tontilta, vai ollaanko pian uudelleen tilanteessa, jossa kanat roikkuvat auton antenneissa. Ei sitä ole osannut ajatella, että kanoista voisi olla vaaraa jonkun autoillekin.. Positiivista tässä oli hauskuuden lisäksi havainto, että kanat tunnistivat pedon ja osasivat lähteä karkuun ja kaakattaa varoitushuutoja. Luontaiset vaistot toimivat, vaikkeivät ole kissaa tainneet ennen nähdäkään. Hengellisessäkin elämässä on toivottavaa rukoilla viisautta niin että ymmärtää mikä asia on vaara ja mikä ei. Raamattu puhuu susista lampaiden vaatteissa, jotka täytyisi voida erottaa. Mutta en mene nyt siihen asiaan sen enempää. Tässä nyt ainakin oli kyseessä selkeä kissa, eikä mirri kanan höyhenissä.

Näitä kanojen häiritsijöitä on tässä torjuttu muullakin tavalla. Eilen laitettiin verkko kanahäkin päälle, jotteivät harakat pääsisi enää mässäilemään kanojen ruokia. Harakkatouhu meni aivan mahdottomaksi, kun pahimmillaan kuusi harakkaa nähtiin tyhjentämässä kanojen jyväkaukaloa sillä aikana kun munijat ovat ottamassa multakylpyjä kukkapenkeissä. Nyt saavat harakat etsiä muuta kuvuntäytettä.

Kanat olivat siis autonkatolla ja kanakoppi sai verkkokaton. Ja sitten meillä on täällä vielä menossa yksi muukin kattoprojekti, niin voidaan nyt sitten puhua katoista tässä plokissa. Kuinka tärkeää on, että katto on rakennuksessa hyvä. Vuotamaton. Jos katto vuotaa, rakennus tuhoutuu, vaikka se olisi kuinka hieno muuten. Huonokin rakennus pysyy pystyssä ja kestää pitkään, jos vain katto ja perustukset ovat hyvät.

Katto on rakennuksen ja taivaan välissä ja tässä vertauksessa katto kuvaa nyt suhdetta Jumalaan eli hengellistä elämää. Suhde Jumalaan on ihmiselämän katto. Jos sitä ei ole, tai se vuotaa pahemman kerran, niin se oma elämä muuten, muu rakennus, ei voi pidemmän päälle kestää ilman kattoa eli Jumalaa. Lahottajasienet iskevät, jos katto vuotaa. Ihminen voi haluta rakentaa mitä hienoimpia sisätiloja rakennukseensa, huoneissahan sitä yleensä oleillaan eikä katto sisälle näy, joten lyhytnäköisesti voi ajatella, ettei se katto ja suhde Jumalaan olekaan niin tärkeä. Moni ei tajua asiaa vielä siinäkään vaiheessa kun lahottajasienten jäljet alkavat näkyä rakennuksessa. Tai kun näkevät ne, niin alkavat korjata näitä vikoja, vaikka ongelma onkin täydellisen vuotava katto ja Jumalasuhteesta pitäisi aloittaa elämän korjaaminen. Sitten vasta voi edetä sisätilojen korjaukseen.

Tästä ”katto kuntoon ensin” järjestyksestä Raamatussa sanotaan: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä (maalliset ihmisen tarvitsemat asiat) teille annetaan.” (Matt. 6:33).

Jeesuksesta sanotaan että hän on kulmakivi. Se kivi, jonka varassa holvikaaren koko paino on. Kivi, joka pitää koko rakennuksen pystyssä. Hän haluaisi olla jokaisen ihmisen elämän tärkeimmällä paikalla, mutta aika moni meinaa omassa elämän rakennuksessaan lykätä tuon kiven syrjään luullen, ettei sillä ole sijaa. Näinkin sanotaan: ”Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven (Jeesuksen); ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva. Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät tullut kulmakiveksi ja kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi. Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat.” (1. Piet. 2:6-8). Jeesus-kivi on kallis ja pitää rakennuksen pystyssä pahimmillakin rajuilmoilla, mutta jos Hänet hylkää niin silloin Raamatun mukaan asiasta tulee kompastuskivi elämään.

Sitten vaan kattotalkoisiin ja olemassaolevia kattoja paikkailemaan tai uusimaan. Etsimään Jumalan tahtoa elämäänsä ja antaa Herran sitten hoitaa se huonejärjestyksen suunnittelu ja sisustus.