Eilen illalla lähdin vähän baanalle kukkoja katselemaan ja kuvaamaan. Niitä tulikin bongattua lähikaupungin kesäfestareiden yhteydessä yllättävän monia! Viimevuonna muistan epätoivoisesti tiirailleeni vain yhtä, tänä vuonna törmäsin suoranaiseen kukkoparveen. Oikein kivanoloisia kukkoja näin.
Viime vuonna opin näistä kuvatunlaisista kukoista, että ne eivät ole puhdasta valkeaa leghornia, vaan että ovat risteytyksiä. Ja senkin tiedostin nyt selvästi että kuuluvat jollekin muulle kuin minun kanoille, etten niin lujaa haikaillut juuri näiden yksilöiden perään. Mutta olihan niitä taas hauska käydä vähän katselemassa ja miettimässä että millaista olisi, jos olis oma kukko. Kyllä siellä aina välillä joku komeasti kiekuikin, mutten taaskaan saanut siitä videonpätkää äänitetyksi kameralla, kun ei se käskien laulanut.
Tässä nyt eilen kuvattuja kukkopoikia miellyttävine ominaisuuksineen:
Helposti arvostettava ja kunnioitettava kukko.
Nöyrä kukko.
Kotinsa tunteva kukko.
Kukko, joka osaa pitää itse huolta henkilökohtaisesta hygieniastaan.
Sosiaalisesti taidollinen kukko.
Kukko omana hienona itsenään.Itseä on joskus puhutellut tavallaan sekin, kuinka lintumaailmassa koiraslinnut ovat aina(?) niitä värikkäämpiä ja komeampi naaraiden ollessa jonkun verran vaatimattomampi höyhenpeitteeltään. Lintujen lisäksi minua ovat myös puhutelleet myös tätä aihetta liippaavat Raamatunkohdat:
”Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista, vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisan ja rauhaisan hengen katoamattomudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis. (1. Piet. 3:3).
”Niin myös, että naiset ovat säädyllisessä puvussa, kaunistavat itseään kainosti ja siveästi, ei palmikoiduilla hiuksilla, ei kullalla, ei helmillä eikä kallisarvoisilla vaatteilla, vaan hyvillä teoilla, niin kuin sopii naisille, jotka tunnustautuvat jumalaapelkääviksi.” (1. Tim. 2: 9-10)
”Pettävä on sulous, kauneus katoavainen, ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!” (Sananl. 31:30)
Valkoisten leghornien maailmassa kukon ja kanan höyhenpeitteet eivät eroa toisistaan, kauniin puhtaan valkeita kumpikin.
”Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.” (1. Piet. 3:7)
”..ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa” (Gal. 3:28)
