Kuulin tänään lapsesta, jolla on kananmuna-allergia. Välillä on vaikeaa, kun kyläpaikoissa tarjotaan kakkua, jota ei sitten saakaan syödä vaikka kaikki muut syö, kun kakussa onkin munaa. Ja tietysti monessa muussakin ruuassa kuin kakussa on munaa. Tällä lapsella on kuitenkin toivoa parantua allergiasta iän myötä. Hänellä on nuorempana ollut paljon monia muitakin allergioita, mutta monet niistä ovat jo menneet pois. Muna ja joku muu on vielä jäljellä tässä vaiheessa.
Allergioista tulee mieleen hengelliseen elämään liittyvät allergiat. Niitä on kahta päätaudinkuvaa:
Ensimmäinen allergian muoto on se allergia Jeesusta kohtaan, joka on jokaisessa ihmisessä luonnostaan. Syntiinlankeemuksessa ihminen sai sellaisen taudin, että eläminen Jumalan yhteydessä Jeesuksen kautta tuntuu vastenmieliseltä ajatukselta. Allergian oireiden taso eroaa henkilöstä toiseen: joku on kiiinnostunut Jumalasta, muttei vaan halua kokonaan antaa elämäänsä Jeesukselle, joku toinen ei siedä kuullakaan mistään hengellisiin asioihin liittyvästä ja saa aivan kauhean allergiareaktion, kun Jeesuksen nimi tai Raamattu mainitaan. Sitten on erilaista oireilua näiden ääripäiden välillä. Kukaan ihminen ei luonnostaan halua tulla uskoon ja alkaa uskovaiseksi, vaan ainoastaan Jumala voi parantaa tämän allergian eri yksilöiden kohdalla. Jeesus sanoo: ” Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä.” (Joh. 6:44) Erilaisten elämänjuttujen kautta allergiat voivat vähetä tai toisaalta paheta. Jumala kuitenkin rakastaa jokaista allergista ihmistä ja rakkaudellaan vetää puoleensa eri tavoin. Että saisi uudestisyntyä Jumalan lapseksi ja parantua täydellisesti syntiinlankeemuksen aiheuttamasta allergiasta.
Toinen allergian laji liittyy sitten enemmän uskovia kiusaaviin allergeeneihin. Jumalan Sana ja se minkä Pyhä Henki vaikuttaa on täysin puhdasta eikä aiheuta kenessäkään uskovassa mitään allergiaa vaan päinvastoin on elämän ravinto. Ongelma kuitenkin on, että eri piireissä on historian (hyvin pitkän tai ihan lyhyenkin) aikana muodostunut omia tapoja, sääntöjä, perinteitä ja tyylejä, jotka eivät ole Jumalan Hengen vaikuttamia vaan ihmisistä lähtöisin. Ei tarvitse kuin kuunnella jonkun tietyn suunnan edustajien puheita, niin huomaa pian, että heillä on kaikilla lähes samanlainen puhetyyli, artikulointi. Jossain pukeudutaan tietyllä tyylillä. Jossain on ollut tietyt kaavat vuosisatoja. Jossain on joku painotus, mikä aina nostetaan esiin. Kun käy eri suuntien tilaisuuksia huomaa aika äkkiä, mitkä ovat ihmistekoista vaikutusta.
Nämä ihmistekoiset jutut ovat niitä allergeenejä. Kun on tarpeeksi kauan ollut jossain tietyssä porukassa, on täysin sopeutunut allergeeneihin, eikä uskova välttämättä itse huomaa niitä ollenkaan siellä omassa ”hengellisessä kodissaan”. Mennessään toisen porukan piiriin, toisten allergeenit tulee heti huomatuksi ja saattaa jopa reagoida niin voimakkaasti, ettei pysty olemaan paikalla eikä erottamaan sitä mikä on Herrasta kun oireet ovat niin voimakkaat. Allergeenit erottavat uskovia toisistaan. Jonkun verran pystyy harjoittamaan siedätyshoitoa eli että keskittyy vain siihen mikä on Herrasta ja koittaa unohtaa ne asiat mitkä vähän häiritsee. Jumala voi auttaa unohtamaan toisten allergeenit ja että pystyy keskittymään siihen mikä on Hänestä. Rakkauden yhteys yksilöiden välillä on tärkeää.
Kuitenkin pidemmän päälle pitäisi pyrkiä siihen, että allergeeneista päästäisiin eroon. Kirkkokunnat eivät tavoistaan luovu, mutta yksilötasolla on mahdollista rukoilla Jumalaa näyttämään mitä omassa itsessä on niitä asioita ja tapoja ja tyylejä, jotka ovat muualta opittuja eivätkä Pyhän Hengen ja Raamatun kautta tulleita. Käsitän, että Jumala rakastaa persoonallisuutta. Jokainen saa todistaa Herrasta omalla persoonallisella tyylillä eikä minkään ennalta odotettujen ja opetettujen tapojen mukaan. Pyhä Henki johdattaa jokaista uskovaa joka päivä eikä niin että hengellinen elämä tapahtuisi esim. aina jonain tiettynä viikonpäivänä tiettyyn aikaan. Uskovien yhteys on paljon helpompaa, kun riisuudutaan tyyleistä ja tietynlaisista uskonnollisista uniformuista ja ”meidän seurakunnan” asioista. Yhdessä voidaan sitten rukoilla Jumalaan paljastamaan Hänen tahtonsa ja Hänen oppinsa, jos jossakin asiassa jää vielä epäselvyyksiä, että kuinka asia onkaan.
Varmasti Jumala haluaa näyttää mikä on puhdasta Sanan leipää, hengellisestä vedestä, viljasta ja suolasta tehtyä, jota kaikki pystyvät syömään. Varmasti Hän haluaa opettaa myös mitkä ovat niitä ihmisten leipään lisäämiä aniksia, fenkoleja ja kuminoita, jotka toisten suussa maistuvat kamalilta ja saavat aikaan allergiareaktiot ja kohtaukset. Minä ainakin rukoilen sellaista uskovien yhteyttä ja sellaista opetusta, jossa ei maistu yhdenkään kirkkokunnan mausteet, vaan ainoastaan Jumalan puhdas Sana Pyhässä Hengessä.
